perjantai 23. joulukuuta 2016

Tapani Haapalan ja Ari Muttosen kirje Kambodzhasta joulukuussa 2016

Hyvät tukijoukkomme Vantaankoskella, Lohjalla, Lauttasaaressa, Tampereella, Pukkilassa ja Kambodzhan lähetyspiirissä sekä ystävärenkaassamme!



Joulu on ovella, työvuosi takana ja mieli kiitollisena. Syksyyn on mahtunut töiden lisäksi myös lomailua ja rentoutumista. Kävimme vuotuisella Kep’in kansallispuiston pyöräretkellä, joten hiki hatussa töissä ja vapaalla.

Ari: Nämä vuoden viimeiset kolme kuukautta ovat tuoneet työhöni isojakin muutoksia. Monen kansa-laisjärjestön kanssa olemme saaneet yhteiset hankkeemme päätökseen. Tilalle on tullut yhteistyö kirkollisten kumppaneidemme kanssa niin Myanmarissa, Thaimaassa kuin Kambodzhassakin. Kaikkiaan kuuden eri luterilaisen kirkon kanssa olen aloittanut johtamisen kehittämiseen tähtäävät valmennukset. Kehittämisen
tarpeet ovat tuttuja myös Suomesta. Hengellisen tai pastoraalisen johtamisen lisäksi kirkot tarvitsevat myös osaamista mm. talouden ja työyhteisön johtamisessa sekä organisaation kehittämisessä. Samoin kuin tähänkin asti työni tekee erityisen mukavaksi näiden piispojen ja pappien halu oppia uutta ja vahvistaa kirkkojaan myös tässä mielessä. 

Myanmarissa kirkot tekevät työtään usein hyvinkin syrjäisten ja syrjittyjen kansojen keskuudessa maan köyhimmillä alueilla. Vaikka rauha on jo suurelta osin maahan saatu, on osassa maata vielä aseistettuja joukkoja, jotka eivät ole suostuneet mielestään epätasapuolisiin rauhanehtoihin. Kirkot ovat omalta osaltaan rakentamassa rauhaa ja välittämässä rauhan sanomaa Jeesuksesta kansalle.

Kehitysyhteistyön puolella takana on monia viimeisiä tapaamisia ja hyvästi-
jättöjä. Oikealla Vietnamin kumppanimme Viethealth. Olen ollut erityisen iloinen heidän työstään odottavien äitien kanssa, jotta heille odotusaika ja synnytys menisivät turvallisesti. Heidän projekteissaan tuetaan myös kehitysvammaisia ja heidän perheitään. Jokainen syntyvä lapsi on lahja Jumalalta ja Jumalan kuva.

Tapani: Vuoden loppuun on liittynyt paljon tavanomaista aluekoordinaattorin työtä: hankkeiden seurantaa, järjestökumppanien tapaamisia, talous-hallinnon tarkastuksia jne.


Chab Dai puolestaan kouluttaa poliiseja toimimaan ihmiskauppaa vastaan. Poliisien peruskoulutus on tosi lyhyt ja sen aikana ei voida perehtyä hyvin kaikkiin työn keskeisiinkään kysymyksiin.

Koordinaatiotyön lisäksi olen onnistunut varaamaan vähän aikaa myös kumppaneittemme kouluttamiseen ruokaturvakysymyksissä. 

Erityisen mukavaa oli kouluttaa innokkaita hanketyöntekijöitä, paikallisia nuorisoryhmäläisiä ja viljelijöitä taimitarhatuotannon kysymyksissä ICC:n hankkeen yhteydessä Ratanakirissä. Eri kasvien lisäystavat tulivat tutuiksi,
samoin markkinointi ja taimi-tarhatuotteiden laatu-kysymykset.


Yhteistyö paikallisen maatalousyliopiston kanssa on ollut tuloksellista. Olemme kokeilleet muun muassa uusien tropiikkiin sopivien peruna-lajikkeiden lisäämistä ja viljelyä. Tässä vaiheessa näyttää lupaavalta. Perunaa ei yleensä voi viljellä näin kuumassa ja kosteassa kuin mitä Kambodzha on. Uudet lajikkeet näyttävät kuitenkin kasvavan hyvin myös tropiikissa. Jos kokeilu jatkuu yhtä hyvin kuin tähän saakka niin perunasta voi tulla hyvä tulonlisä köyhille perheille syrjäseuduilla. Jos peruna ei mene kaupaksi niin onneksi sen voi vielä syödä. Ja lasten aliravitsemus on edelleen iso ongelma koko maassa.

Jossain äiti lastaan seimeen kapaloi. Tulkoon juhla todellinen. Tulkoon Jeesus Herraksi sen. Tulkoon rakkaus ihmisrintaan, silloin joulu luonamme on. 

Tapani ja Ari

Katso myös Facebook-sivut:
Ari ja Tapani SLS:n töissä Mekongilla
Me Kongilaiset

Yhteystiedot
tapani.haapala@felm.org
ari.muttonen@felm.org

P.O.Box 2206, Phnom Penh,

Cambodia

Tue työtämme Mekongilla:
IBAN: FI38 8000 1400 1611 30

BIC: DABAFIHH

torstai 22. joulukuuta 2016

Pieni joulutilaisuus

Olimme useamman päivän valmistelleet seurakunnan yhteistä joulu-tapahtumaa. Olimme aktiiviseurakuntalaisten kesken sopineet ja jakaneet tehtäviä: kuka tekee mainoksen, kuka pitää puheen, kuka vetää lapsille askartelua, jne. Kutsuimme uusia ihmisiä osallistumaan tähän tapahtumaan. Kaikki piti olla viimeisen päälle kunnossa. Tapahtuma-aamuna alkoi tulla viestejä ja soittoja sekä järjestäjiltä että niiltä, joita olimme kutsuneet. Suurin osa perui osallistumisensa tapahtumaan: kuka sairastui, kuka estyi työkiireiden takia, kuka ei päässyt huonon sään takia.

Jopa seurakuntamme kirkkoherra ilmoitti, että oli liian väsynyt tulemaan. Siinä vaiheessa meinasi epätoivo iskeä. Niin paljon olimme nähneet vaivaa, eikä kukaan tule. Lähdimme kuitenkin kirkolle hyvissä ajoin valmistelemaan tapahtumaan. Meidän jälkeemme saapui Olga, joka lupasi ohjata askartelua ja sitten tuli kiinalainen ystävämme Jiyuang, joka oli luvannut piirtää lapsille kauniita kasvomaalauksia. Kaikki oli valmista. Paikalle saapui yksi uusi perhe: äiti ja poika. Tapahtuma oli valmis. Lauloimme joululauluja virsikirjasta, 

Elias ja uusi poika koristelevat pipareita
askartelimme joulukortte-ja, koristelimme joulu-pipareita ja rukoilimme yhdessä. Ilmapiiri oli lämmin ja leppoisa. Kaikilla oli mukavaa. Nämä äiti ja poika viihtyivät. He asuivat lähellä ja sanoivat, että haluavat tulla myös jumalanpalvelukseen. Aamulla olimme olleet vielä masentuneita ja kyselimme Jumalan tahtoa ja pohdimme, onko tässä mitään järkeä ja pohdiskelimme, oliko kaikki vaivannäkömme ollut aivan turhaa. Ei ollut, jokainen tulija on tärkeä. Jumala johdatti tuon äidin ja pojan tuohon tilaisuuteen. Se oli nyt järjestetty heitä varten.

Tämän päivän tapahtumat toistuvat aika monesti työssämme. Innostumme, toimimme, kunnes kohtaamme vastoinkäymisiä ja petymme. Emme kuitenkaan lannistu ja jätä tekemättä. Uskomme, että Jumalalla on suunnitelma. Hän johtaa työtämme ja elämäämme täällä. Jumalan hyvä suunnitelma on myös se, että meillä on niin paljon ystäviä, jotka rukoilevat meidän puolesta. Kiitos siis sinulle, joka olet taas tänä vuonna muistanut meitä rukouksissa. Kiitos myös taloudellisesta tuesta, jonka avulla voimme täällä tehdä työtä.

Rauhallista joulua ja siunattua uutta alkavaa vuotta.

Mari, Markus, Anni, Elias ja Luukas

Alapuolella vielä kuvin muutama poiminta joulukuun jutuista… 
   
Novosibirskin teknisen yliopiston joulujuhla 

Rukousaiheita

Uuteen vuoteen voimia ja näkyä. Viisumiasiat, joiden kanssa edelleen meillä vääntöä. Rukoilemme, että saisimme sellaisen viisumin, jolla voimme jatkaa työtä Novosibirskissa.


Yhteystiedot  

630073 Novosibirsk-73,        
Box 10,
Russian Federation

Puhelin
050-592 1082
Sähköposti
markus.aitamaki@sekl.fi
mari.aitamaki@sekl.fi
Internet
aitamaet.blogspot.com
Facebook: Aitamäet Siperiassa
Rakkautta on –Jeesus ristillä.
Nuortenleirillä Omskissa tutkimme Raamattua
                                                          
Jumalanpalveluksen jälkeen Omskissa

Tue työtämme

Uudenmaan Kansanlähetys: FI48 8000 1501 482 203







tiistai 20. joulukuuta 2016

Moninkertainen ilo!

“Valitsin tämän vuoristokansan laukun symbolikseni kuvaamaan sitä, mitä opin vieraillessani viime keväänä Suomen lähetysseurassa”, kertoo New. “Laukku muistuttaa minua tapaamistani yksittäisistä seurakuntalaisista, jotka haluavat tukea lähetystyötä ja lahjoittavat rahaa Lähetysseuralle. Lähetysseura vastaa siitä, että laukun sisältö menee sitä tarkoitusta varten, johon lahjoittaja on rahansa antanut. Se että Lähetysseuraan voidaan luottaa tarkoittaa sitä, että myös me, jotka avun vastaanotamme, huolehdimme siitä, että apu menee varmasti perille.” Viime keskiviikkona palasimme seminaarilla keväiseen Suomen matkaan, Mission Finland 2016. Opiskelijat kertoivat kokemuksistaan, havainnoistaan ja oppimastaan tilaisuudessa, jonka järjestimme kirkon työntekijöille. Sellaiset sanat kuin välittäminen, lähimmäisenrakkaus ja halu auttaa, luottamus, avoimuus ja yhteistyö, järjestelmällisyys, vastuullisuus ja tasa-arvo toistuvat opiskelijoiden puheessa usein puhuttaessa Suomesta. - Niinkuin myös sauna ja makkara.



Mission Finland 2016

Viime keväänä 12 Luther seminaarin opiskelijaa tekivät kuukauden opintomatkan Suomeen. Matka liittyi meidän kotimaan jakson aikana tehtäviin seurakuntavierailuihin ja työhömme Suomessa. Kuukauden aikana vierailimme 14 seurakunnassa ja osallistuimme yli sataan tilaisuuteen. Matkan jälkeen monet suomalaiset ovat kysyneet, mitä opiskelijoille jäi Suomesta päällimmäisenä mieleen ja mitä matkasta opittiin? “Olen kuukauden aikana oppinut yhtä paljon kuin seminaarilla viidessä vuodessa yhteensä”, totesi viidennen vuoden opiskelija Borm heti matkan päätyttyä. Saattaa olla, että Bormin puhe on hivenen liioiteltua, mutta se osoittaa, miten merkittävä kokemus Suomen matka on ollut. Kaikkea koettua ja opittua on mahdotonta pukea sanoiksi, mutta tietyt teemat ovat selvästi yli muiden: 


Kanyaa Seurasaaressa
Lähetysseuran toiminta-periaatteet ja tavoitteet. Ketju, joka muodostuu yksittäisen lahjoittajan, paikallis-seurakunnan, Lähetysseuran ja Thaimaan kirkon välille.
• Jumalanpalveluselämän ja seurakuntatyön monipuolisuus sekä toiminta-ja työskentely-tapojen moninaisuus.
• Yhteistyö ja tiimityö.
• Tasa-arvo.
• Seurakuntatyön suunnitelmallisuus, selkeys ja avoimuus.
• Johtajuus


“Lapsille suunnatut jumalanpalvelukset olivat erinomaisia. Se miten lapset huomioitiin kaikessa, mitä jumalanpalveluksen aikana tapahtui. Jotain samankaltaista haluan tehdä itsekin.” “Ihailen suomalaisten tapaa toimia tiiminä ja tehdä työtä yhdessä. Oli hienoa huomata, miten jokaisella on
mahdollisuus ryhmässä ilmaista mielipiteensä ja että on mahdollista kulkea kohti yhteistä päämäärää, vaikka ei oltaisi aivan kaikesta samaa mieltä.” “Se tapa, miten lapsia kohdellaan…tai että vammaisille annetaan yhtäläinen arvo ihmisenä…se on vaikuttavaa…tällaista kirkkoa haluan olla rakentamassa omassa kotimaassani.” “Asiat ovat järjestyksessä. Kaikki vaikuttaa niin mietityltä.” “Suurikin johtaja on kuin yksi muista…vastuuta jaetaan ja luotetaan alaisten osaamiseen.”
(lainaukset ovat opiskelijoiden kirjoittamista loppuraporteista)


Kanyaa, Phree, Hanna Mithiku ja Tukata Lohjan srk:ssa.
Oppiminen, antaminen ja saaminen oli varmasti molemminpuolista. Opiskelijat saivat toimia ähetystyöntekijöinä, jotka puhuttelevilla tarinoillaan ja omalla persoonallaan synnyttivät lähetysinnostusta ja levittivät iloa ympärilleen. Porvoon suomalaisessa seurakunnassa puhuttiin moninkertaisesta siunauksesta. 

Henkilökohtainen kohtaaminen ja läsnäolo ovat korvaamattomia asioita sanoman perillemenon kannalta mutta ennenkaikkea yhteyden syntymisen näkökulmasta. “Nyt kun rukoilen lähetystyön puolesta, rukouksellani on konkreettinen kohde ja oikeat kasvot,“ sanoi eräs seurakuntalainen.



Mitä nyt kuuluu?

Suomesta paluun jälkeen opiskelijat aloittivat välittömästi uuden lukuvuoden. Borm, Chuan, Kanyaa ja Tukata viimeistelivät gradunsa ja ovat nyt valmistuneet seminaarilta.
Valmistujaisjuhla siirtyi kuninkaan kuoleman takia kuitenkin ensi keväälle. 



Sekä Borm ettäChuan ovat palanneet kotiseudulleen Chiang Raihin. Borm työskentelee evankelistana pienessä Santisukin seurakunnassa ja Chuan toimii kirkon kouluasuntolan ohjaajana sekä evankelistana burmalaisten maahan-muuttajien parissa. Kanyaa työskentelee lastenohjaajana Bangkokin suurimman slummin Klong Toeyn aluella sijaitsevassa kirkon päiväkodissa ja Tukata on vapaaehtoinen työntekijä Santithamin seurakunnassa Bangkokissa. 

Viimeisen vuoden opiskelijat Plee, Bank ja Kop ahertavat parhaillaan lopputöidensä parissa. Ja New, Phree, Tueng, Say ja James opiskelevat kolmannellavuosikurssilla. Ensi vuoden huhtikuussa alkava vuoden työharjoittelujakso pyörii jo kovasti viisikon mielessä. “Opettaja, pääsenkö minä Suomeen harjoitteluun?”, on usein toistuva kysymys.

Suomesta saamastamme esimerkistä innostuneina aloitimme seminaarilla syksyn aikana tarinateatteri-harjoitukset. Katariinan ontuvalla opastuksella lähdettiin liikkeelle - mutta tilanne parani, kun  Kambodzasta riensi apuun. Yhdet treenit Ari Muttosen johdolla on takana ja ensi vuonna jatketaan. Ryhmämme otti ensiaskeleitaan esiintymisessä jo tällä viikolla Mission Finaland 20016 tilaisuudessa.

Toinen uusi vapaa-ajan innostuksemme seminaarilla on lukeminen…tai niin ainakin toivomme. Sillä niin kuin thaimaalaiset yleensä, myös suuri osa opiskelijoista lukee hyvin vähän. Niinpä päätimme Teron kanssa kannustaa heitä lukemisen maailmaan. Keräilimme kirjakaupoista mielenkiintoisen kokoelman eri tyylistä kirjallisuutta ja annoimme opiskelijoiden valita niistä kirjan itselleen. Omaa suosikkia mietittiin tarkasti ja aivan varmasti opiskelijoiden joukossa oli muutama sellainen, joka sai ensimmäisen kerran kirjan omakseen - siis jonkun muun kuin koulukirjan. Tässä vaiheessa kukaan ei ole vielä saanut
kirjaansa luettua…mutta kirjaprojekti jatkuu.


Uusi alku

Toinen työkautemme on jo hyvässä vauhdissa. Palattuamme heinäkuussa Thaimaahan Tero aloitti työn Mekongin kirkollisen työn koordinaattorina. Katariina opettaa edelleen seminaarilla, mutta työnkuva on laajentunut teologisen koulutuksen koordinointiin koko Mekongin aluealla. Molempien syksy on ollut täynnä uusia kohtaamisia eri puolella Mekong-jokea. Näistä uusista kohtaamisista lisää ensi vuoden kirjeissä ja Me Kongilaiset-sivuilla!
Mission Finland 2016 oli moninkertainen ilo. Mutta vieläkin suurempi ilo on edessä…
“Kuinka ihanat ovat vuorilla ilosanoman tuojan askelet! Hän ilmoittaa rauhan tulon, tuo suuren ilosanoman, hän tuo pelastuksen sanoman ja sanoo Siionille: Sinun Jumalasi on nyt kuningas!” 


Siunattua Vapahtajamme Syntymäjuhlaa!

Kiitos, että tuet työtä ilon, rauhan ja oikeudenmukaisuuden puolesta.

Katariina ja Tero



















Yhteystiedot
Katariina Kiilunen, teologisen koulutuksen
koordinaattori, Mekong
katariina.kiilunen@felm.org

Tero Massa, kirkollisen työn koordinaattori,
Mekong tero.massa@felm.org

Työtämme voit seurata Me Kongilaiset-facebooksivuilla sekä twitterissä.

Tue työtämme
IBAN: FI38 8000 1400 1611 30

BIC: DABAFIHH, viestiksi työntekijän nimi.

Toivo. Yhteistyö. Muutos.
Kristillinen sanoma toivosta, uskosta ja lähimmäisenrakkaudesta on ollut työmme
lähtökohta jo lähes 160 vuotta. Tule mukaan rakentamaan oikeudenmukaista ja

inhimillistä maailmaa.

maanantai 19. joulukuuta 2016

Tapani Haapalan ja Ari Muttosen kirje Kambodzhasta syyskuussa 2016

Hyvät tukijoukkomme Vantaankoskella, Lohjalla, Lauttasaaressa, Tampereella, Pukkilassa ja Kambod-zhan lähetyspiirissä sekä ystävärenkaassamme!

Kambodzhassa on juuri nyt vuoden toinen suuri buddhalainen juhla - Pchum Ben eli pyhäinpäivä. Näitä päiviä vietetään itse asiassa 15 päivää, joiden aikana perheet mm. vierailevat vähintään seitsemässä temppelissä viemässä lahjoja munkeille ja edesmenneille sukulaisilleen; riisiä, kukkia, ruokaa ja juomaa. Työstä ihmiset pitävät vapaata noin viikon ja käytännössä Phnom Penh tyhjenee ja ihmiset menevät sukujuhliin maalle. Perinteisesti myös elossa oleville suvun vanhimmille viedään tuolloin uusia vaatteita ja herkkuja.

Ari: Kuluneella kaudella hyvästelin molemmat kumppanimme Laosissa. Heidän työ toki jatkuu, samoin

Lähetysseuran tuki heidän työlleen. Omat johtamisen kehittämisen prosessini saatoin nyt päätökseen.
Luterilaisen Maailmanliiton (LML) Laosin projektissa olin runsaat kaksi vuotta valmentamassa maajohtajaa ja johtoryhmää heidän johtamisen haasteissaan. Yksi suuri haaste on ollut toimia maan kommunistisen hallinnon kanssa, joka on hyvin hierarkkinen ja byrokraattinen ja sen lisäksi tunnetusti korruptoitunut. Yksi suurista saavutuksista projektilla on ollut, että se sinnikkäästi on kieltäytynyt kaikista heille osoitetuista ”korruptiovaatimuksista”, tosin se on usein hidastanut itse toimintaa. Vaikka heillä oli kertaalleen yksi kolmen vuoden sopimus eli lupa toteuttaa projektia yhdessä valtion virkamiesten kanssa, kesti uuden sopimuksen neuvotteleminen yli vuoden. Nyt he kuitenkin onnistuivat siinä ja olivat ehkä ensimmäinen kehitysyhteistyöorganisaatio, jolle myönnettiin kerralla kuuden vuoden jatkosopimus. Se on osoitus sinnikkyydestä neuvotella, rakentaa luottamusta sekä osoittaa projektin todellinen hyöty Laosin kansalaisille. Oma työni on ollut pääasiassa johdon tapaamisia toimistotiloissa, mutta onneksi olen saanut myös vierailla kaukana maaseudulla, jossa projekti tekee työtä maan syrjäisimpien ja köyhimpien kylien hyväksi.

Samoin toinen kumppanimme World Renew Laos tekee kyläyhteisöjen kehitystä ja koulutusta paikallisten viranomaisten kanssa maan äärikolkissa. Oma työni oli tukea heidän johtoryhmäänsä uuden viisivuotisen strategian luomisessa. Oli ilo olla mukana siinä, miten sydämellä ja antaumuksella he paneutuivat työpajoissa tulevaisuuden suunnitteluun, kaikkein haavoittuvimpien ihmisryhmien tuomisessa työn keskiöön, vaikeiden valintojen tekemiseen ja erityisesti siihen, että englannin kielellä ensin luotu strategia käännetään todella sellaiselle arkikielelle, jota paikalliset ymmärtävät.


Ari ja Tapani ja kumppanimme KPF: Ehdimme molemmat tehdä kenttämatkat Komar Pikarin (suomeksi Vammaiset Lapset) kohteisiin. Järjestön työ on niin hyvää ja kaikin puolin positiivista, että näiltä matkoilta tulee aina hyvälle mielelle.

On merkittävää, että lapset, joita vielä vähän aikaa sitten piiloteltiin kotien kätköihin, ovat nyt koulussa ja he kehittyvät omaa tahtiaan sille tasolla kuin heille on mahdollista. Jokainen on hyvä jossakin asiassa ja uuden oppiminen on todella hauskaa, kun sitä ohjaavat osaavat opettajat ja mukana on monia vertaisia lapsia ja nuoria.

Tapani: Lähetysseura on kouluttanut yhteistyössä Fidan kanssa paikallisten järjestöjen ja seurakuntien henkilökuntaa ja parhaita viljelijöitä tuottamaan sieniä ja viljelyyn tarvittavaa emorihmastoa. Tämä kouluttajakurssi saatiin päätökseen kauden aikana.

Jeesus, me kiitämme sinua rakkaudestasi ja tiestä, jonka olet meille näyttänyt. Varjele meitä sillä tiellä.

Tapani ja Ari

Katso myös Facebook-sivut:

Ari ja Tapani SLS:n töissä Mekongilla
Me Kongilaiset

tapani.haapala@felm.org
ari.muttonen@felm.org
P.O.Box 2206, Phnom Penh,
Cambodia