perjantai 28. huhtikuuta 2017

Tapani Haapalan ja Ari Muttosen kirje Kambodzhasta maaliskuussa 2017

Hyvät tukijoukkomme Lohjalla

Työntekijäpäivät Thaimaassa olivat virkistävät ja hyödylliset ja lisäsivät keskinäistä yhteistyötämme. Kehitysyhteistyö voi antaa vinkkejä kirkkojen diakoniatyölle ja päinvastoin. Porukalla opimme lisää Lähetysseuran uudesta strategiasta - erityisesti neljästä toivon teemasta ja miten ne liittyvät työhömme: 1) Todistamme Jumalan rajoja ylittävästä rakkaudesta. 2) Puolustamme syrjittyjen ihmisoikeuksia ja -arvoa. 3) Teemme maailmaa oikeudenmukaisemmaksi. 4) Rakennamme rauhan ja sovinnon edellytyksiä. Nämä teemat innostavat meitä työhön rakentamaan Jumalan valtakuntaa. Se näkyy ilona, rauhana ja oikeudenmukaisuutena monen avunsaajan elämässä tänäänkin. Saimme myös yhdessä hakea voimaa ehtoollispöydästä.

Ari:

Alkuvuoden olen tehnyt töitä pääasiassa Myanmarissa. Kumppanimme EBO eli Euro Burma Office on rauhanjärjestö, joka on tehnyt merkittävää työtä jo 20 vuotta Myanmarin rauhanprosessissa. Olin vetämässa henkilöstön strategiapäiviltä. Mukana Lähetysseurasta olivat myös Rauhan ja Sovinnon yksiköstä Kristiina Rintakoski, Timo Stewart ja Johannes Vierula. Järjestön perustaja ja johtaja ”ruhtinas Harn” on Burman ensimmäisen presidentin poika ja ollut maanpaossa kymmeniä vuosia Kanadassa. Toisten pakolaisten kanssa toimintaa on johdettu ensin Brysselistä, sitten Thaimaasta ja nyt, kun ajat ovat muuttuneet, heillä on virallinen toimisto Myanmarissa Yangonissa. Rauha on vielä hauras ja työ jatkuu. Porukalla kerrattiin virallisen EBO:n 20-vuotista historiaa, jonka jälkeen katse siirrettiin tuleviin vuosiin ja siihen, miten he voivat tässä tilanteessa parhaiten jatkaa rauhantyötä ja demokratiakehitystä sekä edelleen vahvistua järjestönä.

Rauhantyötä tekevät monella tavoin myös kumppanikirkkomme Myanmarissa. Ilosanomastamme kertomisen lisäksi he auttavat maan sisäisiä pakolaisia, jotka ovat joutuneet pakenemaan tänäkin vuonna lukuisista keskenään taistelevien armeijoiden tuhoamista kylistään ja kodeistaan lähinnä maan läntisissä maakunnissa.

Maassa on neljä luterilaista kirkkoa. Pidimme Katariina Kiilusen ja Tero Massan kanssa heille seminaarin, jonka tarkoitus on vahvistaa heidän yhteistoimintaansa. Joskus rauhantyö on aloitettava omasta piiristä ja paiskattava kättä erilaisuudesta huolimatta ja yhdistettävä voimat, jotta Jumalan valtakunta toteutuisi maan päällä.

Kambodzhassa olen myös saanut tehdä alkuvuoden töitä kirkkokumppanimme kanssa tukemalla seitsemän pastorin kehittymistä johtajina. Kirkko on asteittain itsenäistymässä Singaporen äitikirkosta.

Tutustuimme Katariinan ja Teron sekä Jarmo Karjalaisen kanssa kirkon uusimpaan toimintayksikköön - Living Grace Hostel - jossa maalta tulevat yliopisto-opiskelijat voivat majoittua Phnom Penhissä ja vapaa-aikanaan tehdä lähetystyötä kaupungin kaduilla.

Tapani:

lukuisia neuvotteluja eri kump-paneiden ja mahdollisten uusien kumppaneitten kanssa. Tällä kertaan ohjelma oli todella vaativa niin järjestäjille kuin vierailijallekin. Loppujen lopuksi ahkera matkustelu ja lukuisat kokoukset olivat tekemisen arvoisia ja aika tuli käytetyksi hyvin ja hyödyllisesti.

Paikallisen tavan mukaan vierailua ei ole päätetty, ellei kaikista saada otettua ryhmäkuvaa. Tähän tapaan olemme jo tottuneet ja otamme itsekin tarvittavat ryhmäkuvat lähes jokaisesta vierailusta.

Jälkikäteen niitä katsomalla voimme muistella, keitä ja milloin olemme tavanneet. Nyt niistä näkyy paljon hyvää energiaa ja yhteistyön helppoutta. Kumppaneista kuvissa ovat niin ICC:n, Komar Pikarin, sosiaaliministeriön kuin M´lup Russey:nkin väkeä.

Vaikka monet kehitysyhteistyön kysymykset ovatkin vaikeita ja raskaita, näiden kumppaneiden kanssa työtä on ilo tehdä ja vaivannäön hyviä tuloksia on helppo nähdä.

Koordinaatio ja hankkeiden seuranta vie lähes kaiken koordinaattorin ajasta. Onneksi sitä jäi vähän myös ruokaturvakysymyksiin.

Yläkuvat ovat Mondulkiristä ICC:n hankkeesta. Järjestö on käyttänyt hyvin Lähetysseuran saamansa sieniviljelykoulutuksen. Ly Sitha viljelee nyt osterivinokassieniä menestyksellä tilallaan. Oikealla hankkeen ruokaturvaneuvoja Borat opastaa vielä emosienirihmaston kasvattamisessa.

Yhteistyö paikallisen maatalousyliopiston kanssa on sujunut hyvin ja tuottanut tulosta. Uusia perunalajikkeita olemme lisänneet yhdessä ja professori Hong (kuvassa vasemmalla) on kasvattanut samoja lajikkeita maan pohjoisosassa menestyksellä. Nyt näyttää, että perunasta voi vielä tulla lisäelinkeino trooppisillekin alueille.

perjantai 21. huhtikuuta 2017

Kuulumisia Etiopiasta

Paraikaa Etiopiassa ortodoksit viettävät pitkää paastoaikaa, jolloin he eivät syö lihaa eivätkä maitotuotteita. Näin he valmistautuvat tulevaan
pääsiäiseen. Meidän arkeemme paastoaika vaikuttaa jonkin verran, koska ortodoksit ovat suurin uskonnollinen ryhmä Etiopiassa. Useita kristittyjen lihakauppoja on suljettu ja joidenkin vihannesten hinnat ovat tosi korkealla. Lisäksi kutsuessamme ortodokseja kylään, meidän täytyy muistaa heidän paastonsa ja tarjota heille sen mukaista ruokaa.

Diakoniatyöstä

Mika on vieraillut helmi-maaliskuussa viidessä eri Synodissa yhdessä diakoniaosaston kanssa. Vierailujen aikana tehtiin pienimuotoinen kartoitus työstä ja sen haasteista. Mikalle oli ilo huomata kuinka hyvin työn perusteet ovat kunnossa. Rahaa ei välttämättä ole osoitettu työlle paljon, mutta joka Synodissa työskennellään laaja-alaisesti. Tehdään kotikäyntejä, vieraillaan vankiloissa, rukoillaan sairaiden puolesta, kunnostetaan köyhien asuntoja jne…

Mikan on tarkoitus huhtikuussa vierailla diakoniaosaston kanssa neljässä eri Synodissa länsi-Etiopiassa ja pitää myös yhden viikonlopun koulutus eräässä seurakunnassa Addis Abeban lähistöllä. Erityisesti matkustamiseen tarvitaan paljon esirukousta, sillä liikenne on usein arvaamatonta. On huonokuntoista autoa, aasia, lehmää, lammasta sekä ihmisiä ylittämässä tietä ja lisäksi ovat vielä ne useat kuopat teillä…

Kummilapsityöstä

Tania kävi helmikuun alkupuolella katsomassa kummilapsityötä Sokorussa sekä keskustelemassa Jimman DASSC.n kanssa työstä ja sen haasteista. Työ sinällään jatkuu entisellään, haasteita riittää etenkin projektien taloudessa.

Eräs iloinen asia projekteissa oli, että yhdelle kuurolle, projektista poistuneelle tytölle kustannettiin kampaamo koulutus (kuvassa). Hänelle hankittiin yrittäjyyteen tarvittava välineistö ja nyt tyttö on aloittamassa omaa yritystä yhdessä toisen työntekijän kanssa Bongassa. Lisäksi kaupungin viranomaiset ovat olleet tässä suurena apuna, josta voimme olla kiitollisia.

Perheemme arjesta

Perheenä olemme voineet ihan hyvin. Ainoastaan yhden lapsen usein toistuva päänsärky on ollut huolenaiheena. Hän on käynyt useissa tutkimuksissa, jotka onneksemme ovat osoittaneet, että hänellä ei ole mitään vakavampaa sairautta. Haluamme pyytää esirukousta tämän lapsemme puolesta. Iloa arkeemme on tuottanut telttailu Langano järvellä, jota emme aiemmin perheenä ole tehneet. Tämä on osoittautunut virkistäväksi tavaksi lomailla, vaikka siinä omat järjestelynsä ovatkin. Tästä olemme olleet erityisen kiitollisia, sillä samalla olemme kokeneet, kuinka tarpeellista on välillä päästä pois tutuista kuvioista ja olla yhdessä perheen kanssa.

Siunattua kevättä toivottaen

Mika, Tania, Noah, Mateo, Natanael, Naomi ja Eden

maanantai 10. huhtikuuta 2017

Lohdutuksen Jumala

“Hänessä me elämme, liikumme ja olemme.”
(Ap.t. 17:28)

Kirjoitamme tätä kirjettä pari päivää Pietarin metrossa tapahtuneen iskun jälkeen. Vaikka itse olemmekin täällä kaukana Siperiassa, niin kuitenkin uutinen pysäytti meidätkin. Rukoilemme Taivaan Isän lohdutusta niille,jotka joutuvat kärsimään iskujen tähden.

Viisumiasioita

Monet ovat kyselleet meidän viisumiasioista. Tällä hetkellä on Venäjällä tehtävän hengellisen työn kannalta on tärkeää, että työntekijöillä viisumit ovat kunnossa. Syksyllä, kun palasimme toiselle työkaudelle lähdimme opiskelijaviisumeilla. Tarkoitus oli syksy hieman kerrata venäjää ja sitten saada vuoden alkuun työlupa ja työviisumi. Näin ei kuitenkaan käynyt. Käydessämme Novosibirskin kirkkoherran kanssa maahanmuuttoviranomaisten luona, saimme käsityksen, että olemme auttamattoman myöhään liikenteessä voidaksemme saada vuodelle 2018 työviisumin. Meitä käskettiin odottamaan vuoden alkuun ja tulemaan uudelleen. Vuoden alussa pari kertaa kävimme laihoin tuloksin viranomaisten luona. Tuntui, ettei kukaan ihan tarkkaan tiennyt miten pitäisi toimia. Lopulta monien käänteiden kautta päädyimme oikeaan virastoon, paikalliseen työvoimatoimistoon. Siellä meidät vastaanotti mitä ihanin virkailija, joka oli ihan ihmeissään kuullessaan
viivästymisistämme. Tämä virkailija sanoi, että työlupahakemuksia käsitellään jatkuvasti, ja että parhaassa tapauksessa voimme saada sen jo tänä vuonna. Tosin käsittelyprosessi vie aikaa puolisen vuotta. Olimme hukanneet neljä kuukautta ihan vain väärän informaation takia. Nyt sitten työlupaprosessi on käynnissä. Tällä hetkellä tilanne on se, että Novosibirskin luterilainen seurakunta hakee oikeutta palkata ulkomaalaisia työntekijöitä työhön seurakunnassa. Odotamme tätä päätöstä, joka pitäisi tulla kesään mennessä. Parhaassa tapauksessa saamme työluvan jo syksyllä 2017. Tätä tietysti hartaasti toivomme.

Pyydämme teitä rukoilemaan tämän prosessin puolesta, jotta saisimme nämä viisumiasiat kuntoon. Nyt joudumme kolmen kuukauden välein tulla Suomeen uusimaan viisumimme, joka käy pitkällä aikavälillä raskaaksi ja kalliiksi.

Seurakunta aktivoituu

loisia asioitakin tapahtuu. Novosibirskissa seurakunnan pääjuttu on sunnuntain jumalanpalvelus. Ne pidetään aina, ja voi sanoa, että ne toimii ja pyörii ilman lähettienkin tukea. Mutta sitten voisi sanoa, että kaikki muu jumalanpalveluksen ulkopuolella tapahtuva toiminta on vielä aika pientä ja epäsäännöllistä. Nyt seurakunnassa on kuitenkin aktivoiduttu. On syntynyt halua järjestää erilaisia hengellisiä tilaisuuksia. Ja uutta tässä on se, että oikeastaan tämä kaikki on tapahtunut ilman meidän suurta panosta, me emme ole kaikkea organisoimassa. Joukostamme on noussut muutama aktiivinen seurakuntalainen, joilla on halua ja näkyä järjestää hengellistä toimintaa. Nyt olemme jo kokoontuneen lauantaisin eri teemojen äärellä tutkimaan Raamattua ja hiljentymään rukoukseen. Myös pääsiäiseksi on valmisteilla näytelmä. Olemme tietysti todella iloisia, että tällaista toimintaa nousee ja syntyy. Kiitos Jumalalle, joka tekee työtään meidän kautta ja meistä huolimatta.

Rauhallista paaston ja pääsiäisen odotuksen aikaa. Olkoon se aikaa rukoukselle ja hiljentymiselle Jumalan edessä.