Syksyn kuulumisia Novosibirskistä

“Jotka kyynelin kylvävät, ne riemuiten korjaavat. Jotka itkien menevät kylvämään vakkaansa kantaen, ne riemuiten palaavat kotiin lyhteet sylissään.”
Ps. 126:5-6

Novosibirsk

Syksy on lähtenyt vauhdikkaasti käyntiin. Novosibirskin kesän avoimia ovia on jatkettu myös syksyllä. Aina kun sää on niin sallinut, ovat ovet olleet auki leikkipuistoon. Uusien ihmisten tavoittamista olemme myös jatkaneet uusilla seurakunnan työmuodoilla. Syksyn alussa ideoimme yhdessä paikallisten kanssa lastenkerhon nimeltä Суперкнига eli Superkirja tarkoittaen Raamattua. Kerhossa yhdessä katsomme lyhyen lastenohjelman nimeltä Superkirja. Tässä ohjelmassa seikkaillaan eri raamatuntapahtumien keskellä. Ohjelman jälkeen jutellaan ja tehdään tehtäviä aiheen äärellä. Kerhon avulla haluamme tavoittaa uusia lapsia, jotka asuvat lähellä kirkkoamme. Tässä on osittain onnistuttukin, mutta vielä on moni lapsi joutunut jäämään pois kerhosta, koska eivät ole saaneet vanhemmilta lupaa osallistumiseen. Seurakunnan avoimet ovet ja lastenkerhon mainostaminen aiheutti ihmetystä joissakin lähitalojen ihmisissä ja sen johdosta kirkolla on käynyt poliisi ja lähikoulun opettaja, jotka halusivat tietää, että mikä tällainen seurakunta ja kirkko oikein on. Kummatkin lähtivät kuitenkin hyvillä mielin pois. Mistään ei löytynyt moitittavaa.

Aikuisten englannin kielen ryhmä aloitti myös kokoontumisen perjantaisin Olga Ostaninan johdolla. Tämäkin ryhmä on tavoittanut muutaman uuden ihmisen.

Lapsityön kurssi

Syyskuun viimeisenä viikonloppuna kokoontui tänne hieno joukko lapsityöntekijöitä eri puolelta Siperiaa. Mari oli järjestänyt lapsityöntekijöille kurssin, jossa yhdessä saimme oppia uutta lapsityöstä Terhi ja Pentti Smedsin johdolla, jotka tulivat nimenomaan tätä kurssia varten Siperiaan koulutusmatkalle. Lapsityöntekijöille tärkeää olivat myös yhteiset hetket rukoillen, laulaen ja ajatuksia jakaen. Yhden kurssilaisen kommentti lähtiessä jäi erityisesti mieleen: ”Erilaista opetusmateriaalia ja askartelutarvikkeitakin on, kunhan olisi vain voimaa.” Koulutus viikonloppu antoi voimia ja virkisti. Rukoilemme, että Siperian lapsityöntekijät voisivat kokoontua joka vuosi yhteen. Jokainen heistä, tekee tärkeää työtä omalla paikallaan. Sitä työtä meidän tulee tukea.

Omskin kuulumisia

Markus on uskollisesti aina Omskiin ajaessa pysähtynyt Orlofkan kylään, jossa he ovat Valja Merzevan kanssa pitäneet lasten kerhoa. Näistä lapsista osa on tullut siihen ikään, että he ovat muuttaneet Omskiin opiskelemaan. Nyt näille nuorille Markus aloitti nuorten illat Omskin seurakunnassa yhdessä paikallisten pappien, Igorin ja Valerin kanssa. Lähettitoverimme Saara on myös käynyt nuorten iltoja pitämässä.

Lokakuun puolessa välissä Mari kävi pikaisesti Suomessa Hanna-siskon luona. Pyydämmekin nyt esirukousta Hannan terveydentilan puolesta. Hänellä on edessä iso leikkaus. Monenlaista syksy on pitänyt sisällään. Kiitos teille, jotka olette tukemassa työtämme, rukoukset ovat kannattaneet meitä läpi monien tilanteiden.

Siunausta sinulle!

Mari ja Markus

Bangladeshin koulutyön uutiskirje lokakuu 2018

Syksy on saapunut, ja on aika katsahtaa, miten kouluvuosi Kylväjän tukemissa kyläkouluissa on sujunut. Kiitos tuestasi.

Valitettavasti monsuunisateet eivät tulleet ajallaan. Runsaita sateita oli jo huhti-toukokuussa, jolloin on yleensä kuumaa ja vain ajoittain ukkosmyrskyjä sateineen. Raesade tavallista suurempine rakeineen aiheutti vahinkoa rakennuksille rikkoen ikkunoita ja peltikattoja. Työalueemme pohjoispuolella on tulvinut, kun taas parhaana riisin istutus- ja kasvuaikana satanut riittävästi. Vielä ei ole tiedossa, kuinka riisisadon käy. Kun Kylväjän työalueella on kärsitty vähistä sateista, Bangladeshin eteläosassa monet ovat menettäneet talonsa joen penkkojen murtumisen aiheuttamien tulvien ja niiden seurauksena syntyneen eroosion takia.

Bangladeshin yleinen poliittinen tilanne on ollut suhteellisen rauhallinen satunnaisia lakkoja lukuun ottamatta. Levottomuuksien mahdollisuus lisääntyy vuodenvaihteessa järjestettävien parlamenttivaalien johdosta. Kansainvälinen uutiskynnys ylittyi, kun tuhansia opiskelijoita kokoontui kaduille kontrolloimaan liikennettä ja tarkistamaan autonkuljettajien papereita. He vaativat liikenneturvallisuuden parantamista erään opiskelijan kuoltua suojatiellä bussin yliajamana. Liikehdintään arvellaan liittyvän joidenkin poliittisten tahojen ohjausta. Tilanne on saatu hallintaan hallituksen pakkotoimin.

Koulutyöstä vastaava Motilal Murmu raportoi heinäkuussa: ”Elämme nyt makeaa kautta (sweet month), kun monenlaisia hedelmiä on saatavilla. Kuumasta kaudesta huolimatta ihmiset ovat tyytyväisiä ja tulevat toimeen. Pahoja myrskyjä ei ole ollut. Kyläyhteisökoulujen oppilaat ovat iloinneet, kun ovat loman aikana voineet olla kotonaan ja vierailla myös sukulaistensa luona. Joillakin oppilaista on ollut vesirokkoa, mikä on yleistä tähän aikaan vuodesta. Koulutyö on sujunut hyvin. Arki sujuu normaalisti ilman suurempia ongelmia. Koulujen lukuvuosi alkoi tammikuussa, joten nyt olemme tekemässä puolivuotisraporttia. Koulujen tulokset olivat hyviä ja valtaosa, noin 80 % oppilaista osallistui puolivuotiskokeisiin. Myös käsitöitä on opeteltu ahkerasti. Biswanath niminen nuori mies hoitaa edelleen käsitöiden ohjauksen. Jokaisessa koulussa on tuntityönä opetusta hoitava henkilö.”

Puolivuotisraportissa kerrotaan, että 26.3 Bangladeshin itsenäisyyspäivänä on pidetty erilaisia leikkipohjaisia kilpailuja koululaisille koulun kentällä. Kyläläiset tulevat aina katsomaan kisoja runsain määrin. Lajeihin kuuluu muun muassa pussijuoksu. Palkinnot ovat arkikäyttöön sopivia: 205 oppilasta sai ruokalautasen ja 92 mukin. Kaikkiaan koululaisia oli kesäkuussa lähes 280.

Lähes puolissa maailman kouluista ei ole käytettävissä riittävästi puhdasta juomavettä tai wc-tiloja eikä niissä ole mahdollisuuksia huolehtia käsihygieniasta. Tilanne aiheuttaa terveysriskin miljoonille lapsille, toteaa Maailman terveysjärjestö WHO. Tällaiset perusasiat ovat osa tasokasta oppimisympäristöä.

Kylväjän tukemat koulut ovat paikalliseen tasoon nähden keskitasoa tai parempia. Jokaisessa on kaivo, joista saa puhdasta juomavettä, ja myös vessat on rakennettu. Koulun oven edessä on käsienpesuvati ja oppilaita opetetaan aloittamaan koulupäivä käsien pesulla.

Bangladesh on nousemassa YK:n luokituksissa vähiten kehittyneiden maiden joukosta kehittyväksi maaksi vuonna 2024, kertoo Maailma.net -sivusto. Bangladesh on ensimmäistä kertaa täyttänyt ehdot, jotka YK on asettanut luokituksen nostolle. Ehtoihin kuuluu, että henkeä kohden laskettu kansantuote on vähintään 1 230 dollaria, ja Bangladesh pääsi 1 274 dollariin (dollari on 0,8 euroa). Tekstiili- ja muu vienti sekä ulkomailla työskentelevien rahalähetykset ovat pitäneet Bangladeshin talouskasvun keskimäärin yli kuudessa prosentissa kymmenen viime vuoden ajan. Pahimmillaan 45 prosentissa laukannut inflaatio on painettu 5–6 prosenttiin. Vuonna 1971 tapahtuneen itsenäistymisen jälkeen ruuantuotanto on kolminkertaistunut. Parhaisiin saavutuksiin kuuluvat miltei kaikkien lasten saaminen koulutien alkuun ja ravitsemustason kohentaminen. Myös lapsikuolleisuutta ja aikuisten lukutaidottomuutta on vähennetty merkittävästi.

Hanketyön kautta voidaan kuluvanakin vuonna parantaa maaseudun köyhimpien ihmisten ja erityisesti naisten ja lasten elinoloja. Kehitysyhteistyön kautta voimme toteuttaa kokonaisvaltaista lähetystyötä osoittamalla Kristuksen rakkautta yhteisöjen elinolosuhteiden kohentamiseen ja kestävään kehitykseen tähtäävän palvelun kautta. Lisäksi yksityisten kummien tuella ylläpidetään Uzirpurissa alakouluikäisten lasten asuntolaa, jossa on 52 lasta. Rukoillaan yhteiskuntarauhan puolesta, jotta työ ja maan kehittyminen voi jatkua.

Herra, sinä ajat köyhän asiaa, sinä hankit oikeutta onnettomalle, minä tiedän sen. Oikeamieliset kiittävät sinun nimeäsi, rehelliset saavat asua lähelläsi.
Ps. 140:13-14

Kiitos, kun olette mahdollistamassa näiden ihmisten elinolojen parantumisen koulutuksen kautta.

Lämpimin terveisin uutisten kokoaja Aili Maria Manninen

Lisätietoja ja materiaalia Bangladeshin työstä löytyy ja päivittyy kotisivuille.

Terveiset syyskuun alun Etiopiasta

Elämme vielä keskellä sadekautta, vaikka sateiden pitäisi pikku hiljaa jo loppua. Tästä ei toistaiseksi ole ollut merkkiä ja olemme asiaa ihmetelleet yhdessä paikallisten kanssa.

Viime kirjeessä pyysimme esirukousta Tanian työluvan puolesta. Kiitos teille rukouksista ja kiitos ennen kaikkea Taivaan Isälle, että Tania sai työluvan. Kuten niin usein aiemminkin, sen saaminen oli hankalaa. Lopulta Tania sai sen kaksi päivää ennen hänen veljensä häitä, jonne pääsimme onnellisesti lähtemään. Tämä oli meille suuri helpotus monellakin tapaa. Nyt voidaan yhdessä miettiä viimeisen vuoden työtehtävät vapautunein mielin.

Lasten koulut alkoivat kaksi viikkoa sitten ja siihen he ovat olleet tyytyväisiä. Syynä toki oli myös kavereiden näkeminen. Nyt arki taas tuntuu tutummalta, kun elämä menee lasten harrastusten ja kavereiden ympärillä.

Mikalla oli elokuussa yksi diakoniakoulutus Ambossa ja koulutus oli oikein onnistunut. Tämäkin kerta osoitti sen tarpeen, joka seurakunnilla on oman diakoniatyön kehittämiseen. Toisaalta he myös tekevät paljon sellaista, jota ei varsinaisesti dokumentoida, mutta joka on aivan upeata lähimmäisestä välittämisestä. Samalla diakoniatyö on saanut olla evankeliumin väline esimerkiksi muslimien parissa ja joka on aukaissut heidän sydämiään elävän Jumalan puoleen.

Syyskuussa pidämme lähetyksen syyskokouksen ja samalla pohdimme tämän kentän tulevaisuutta. Minkälaisia järjestelyjä olisi hyvä tehdä ajatellen sitä, että me palaamme Suomeen pian, jolloin monet lähetyksen asiat jäävät kahden-kolmen lähetin harteille heidän omien töidensä ohessa. Tähän tarvitsemme yhteistä viisautta.

Kirjeen lopussa haluamme sanoa jotain myös tulevaisuudestamme. Meille on ajankohtaista, että saisimme myytyä kerrostaloasuntomme Lahdessa, jotta voisimme alkaa sen jälkeen etsiä uutta asuntoa Joensuusta, jonne olemme muuttamassa.

Muutto Suomeen on meille kaikille erittäin iso muutos, samoin kuin muutto Joensuuhun, joka on meille uusi kaupunki.

Olisimme kiitollisia, jos muistaisitte erityisesti meitä asuntoasian puolesta.

Toivomme teille kaikille oikein hyvää ja siunattua syksyä.

T:Mika, Tania, Noah, Mateo, Natanael,Naomi ja Eden

Minä kohotan katseeni vuoria kohti

Huay Khab 28.7.2018

Den nappaa salan poikkipuusta kiinni ja nostaa itsensä kevyesti maasta. Pian hän kävelee lankun päällä katonrajassa. Neljä muuta Lua-miestä häärivät heinäkaton ylä- ja alapuolella kiinnittäen sinne pitkiä suojamuoveja. Alapuolella kylmällä ja märällä betonilattialla Thaimaan luterilaisen kirkon tuore piispa Amnuay antaa ohjeita välillä thaiksi ja luaksi. Ulkona tihkusade ei laannu. Viidakko ympärillämme herää eloon illan laskeutuessa ja kaskaat alkavat päristää korvia huumaavasti. On sunnuntai, toinen päivä maanvyörymän jälkeen.

”Pitäisi hakea lisää muovialustoja ja hyttysverkkoja, ehditäänkö vielä?” , kysyy Pääng, yksi kirkon evankelistoista. Heitän repun selkääni ja lähden Päängin mukaan etsimään läheisestä kyläkaupasta lisätarvikkeita. Katariina jää kristittyjen yhdessä perustaman evakuointikeskukseen työntekijätiimin tueksi. Työtä riittää, sillä seuraavana päivänä keskukseen on määrä majoittaa sata ihmistä kolmen kuukauden ajaksi.

Pohjois-Thaimaassa viikkoja jatkuneet sateet ovat aiheuttaneet maanvyörymiä eri puolilla Naanin maakuntaa. Perjantaina 28.7. aamuhämärässä Huay Khabin kylän yläpuolelta irtosi tonneittain maa-ainesta, joka vyöryi yli kuudenkymmenen kodin päälle. Kahdeksan ihmistä kuoli ja 257 ihmistä menetti kotinsa.

Aika on elää ja aika kuolla

Maanantaina, jolloin pakolaisten on määrä saapua keskukseen, järjestetään buddhalaisten ja kristittyjen yhteiset hautajaiset Huay Khabin kylän lähellä. Evankelista Pim nappaa Katariinan moponsa kyytiin ja kaasuttaa sadetakki vipattaen kohti hautajaisaukiota. Monet miehistä hyppäävät avolavalle. Mustia takkeja, sadeviittoja ja erivärisiä kumisaappaita.

Isolla aukiolla on satoja ihmisiä. Sumuharsot liikkuvat hiljaa viidakon ja vuorten välissä. Sade yltyy taas ja pian koko kenttä punaista mutavelliä. Kahdeksan valkoista puuarkkua odottavat puupinojen päällä. ”Saatu, saatu – aamen, aamen”, buddhalaisten ja kristittyjen rukoukset loppuvat. Kosteassa ilmassa haisee bensa. Ilotulitteitteiden paukahdukset ja hautajaisroviot syttyvät rätisten. Musta savu nousee tummansiniselle taivaalle.

”Monille Lua-kansan ihmisille hautajaiset voivat olla traumaattinen kokemus. Jos arkku ei syty palamaan oikein tai jotain muuta menee pieleen - se voi olla huono enne. Henki palaa häiritsemään omaisia”, Pim kertoo meille. Kirkon työntekijöille tämä tietää lisää töitä, kotikäyntejä, rohkaisua, rukousta ja apua.

Toivoa

Hautajaisten jälkeen palaamme evakuointikeskukseen. Pimin mies Den ja muut vapaaehtoiset ovat saaneet katon suojattua. Vesi ei tule enää salaan sisään. Paljon muuta vielä puuttuu. Haemme monta kertaa eri paikoista hygieniatarvikkeita, alustoja, naisten alusvatteita, lastenvaatteita ja lääkkeitä.

Lopulta pakolaiset saapuvat armeijan kuorma-autoissa. Yhtäkkiä paikka kuhisee elämää ja perheet kantavat kassejaan ja reppujaan salan sisälle. Lapset eivät osaa olla niin hämmentyneitä kuin aikuiset. Pian he leikkivät yhdessä ja ilmapiiriin tulee toivoa ja iloa. Jotkut aikuisista ovat niin shokissa, etteivät osaa toimia mitenkään. He istuvat vaiti eivätkä tee mitään. Osa iäkkäämmistä makaa vain paikoillaan. Muutaman naisen kasvoilla loistaa hymy, kun pääsevät suihkuun ensimmäisen kerran katastrofin jälkeen. Yksi perhe kertoo meille pelänneensä menettävänsä kaikki säästöt. Mies oli uhmannut armeijan asettamaa kieltoa ja palannut takaisin taloonsa pelastamaan rahapussin. Rahapussissa oli 200 bahtia eli noin viisi euroa.

Seuraavana päivänä meillä on yhteinen palaveri kirkon työntekijätiimin kanssa. Puhumme siitä, miten Lähetysseura voisi parhaalla mahdollisella tavalla tukea kriisin jäkihoidossa. Katariina tähdentää, että monille traumatisoituneille on luotava mahdollisuuksia kertoa kokemuksistaan ja sen aiheuttamista tunteista. Heidän kärsimystään ei saa ohittaa tai mitätöidä. Mietimme yhdessä myös sitä, miten asiaa käsitellään lasten kanssa.

Tämä nuorista työntekijöistä koostuva tiimi on joutunut kovaan paikkaan. Heidän tehtävänään on nyt kantaa ristiä, joka on painava ja vaikeasti selkään sopiva. Hätään ja kärsimykseen ei ole helppoja vastauksia. Ennen lähtöämme sovimme vielä, että kaikkien mopot huolletaan kuntoon. Halaamme ja teemme wai-tervehdykset. Paluumatkalla olo on raskas ja väsynyt. Mutta ei toivoton. Se johtuu näistä nuorista, jotka hyppäävät taas mopon selkään.

Matkalaulu

Minä kohotan katseeni vuoria kohti.
Mistä saisin avun?
Minä saan avun Herralta, häneltä,
joka on luonut taivaan ja maan.
Herra ei anna sinun jalkasi horjua,
väsymättä hän varjelee.
Ei hän väsy, ei hän nuku,
hän on Israelin turva.
Hän on suojaava varjo, hän on vartijasi,
hän ei väisty viereltäsi.
Päivällä ei aurinko vahingoita sinua
eikä kuunvalo yöllä.
Herra varjelee sinut kaikelta pahalta,
hän suojelee koko elämäsi.
Herra varjelee kaikki sinun askeleesi,
sinun lähtösi ja tulosi nyt ja aina.

Psalmi 121

Kiitos, että tuet työtä ilon, rauhan ja oikeudenmukaisuuden puolesta.

Katariina ja Tero