Aurinkoiset terveiset jälleen täältä Kisumusta

Alkuvuosi on mennyt hurjaa vauhtia erilaisissa puuhissa. Sain vierailla Matongon orpokodissa, josta viereinen kuva. Siinä ihana pieni Steve kopioi omaa nimeään tuolin selkänojasta ikioman kirjansa etusivulle. Nyt kirjassa lukee hienosti englanniksi: tämän kirjan omistaa Steve. Orpokodilla arki pyörii lasten käydessä orpokodin omaa esikoulua ja kylän peruskoulua. Lauantaisin kylän pappi käy pitämässä pyhäkoulua lapsille. Sunnuntaisin lapset osallistuvat kyläkirkon omaan pyhäkouluun. Työntekijävaihdoksia on tiedossa orpokodille muutamia, haussa on ollut uusi esikoulun opettaja ja yötyöntekijä. Lapset ovat saaneet olla alkuvuoden ajan pääosin terveenä, mikä on suuri kiitoksenaihe.

Pääsin pitkästä aikaa mukaan diakonissan kanssa kotikäynneille. Lähdin aamulla seitsemän jälkeen liikenteeseen, jotta ehdin tapaamispaikkaan ajoissa, jossa diakonissa

Janet minua jo odotteli kahdeksan aikoihin. Vierailimme kuudessa kodissa tuolla alueella. Joskus oli mitä erinäköistä vastaantulevaa liikennettä, niin kuin viereisestä kuvasta näette. Joskus polku kävi niin kapeaksi, että jatkoimme matkaamme kävellen. Sain tavata lapsiamme ja heidän huoltajiaan, rukoilla heidän kanssaan ja keskustella elämästä. Erään perheen kodissa aurinko paistoi sisään ruostuneen peltikaton aukoista. Sley:n Internet-sivujen kautta on mahdollista lahjoittaa rahaa kotien rakentamiseen

orpolapsille. Tätä rahaa saimme olla käyttämässä rakentaessamme helmikuussa kolme uutta kotia orpolapsille.

On aina yhtä hienoa, kun saan tavata hankkeemme kautta valmistuneita nuoria. Brendan tapasin kauneushoitolassa, jossa hän on töissä. Etusivun yhteiskuva on tuosta tapaamisesta. Brenda on naimisissa ja hänellä on pieni lapsi. Hän on saanut töitä omalta alaltaan. Brenda on erittäin kiitollinen saamastaan tuesta ja annetusta mahdollisuudesta opiskella. Muistetaan rukouksissa hankkeemme kautta menneitä nuoria heidän niin erilaisissa elämäntilanteissaan. Eräs näistä nuorista otti minuun yhteyttä viikko sitten. Hänen opintonsa jäivät kesken muuta vuosi sitten, sillä nuortamiestä kiinnostivat opiskelujen sijaan muut asiat. Eilen eräs hankkeemme nuori toivotti minulle hyvää äitienpäivää, päivä tosin oli kansainvälinen naistenpäivä.

Helmi-maaliskuun vaihteessa sain pitää pienen loman ja viettää sen yhdessä ystäväni kanssa Kenian rannikolla. Kenia on todella kaunis maa. Oli ihana levähtää hyvässä seurassa kauniin merenrannan hietikolla. Ensimmäisenä loma-aamuna sain toteuttaa erään haaveeni, aamulenkki merenrannan hietikolla. Oli mahtava tunne juosta valkoista rantaviivaa pitkin auringon nousun aikaan. Urheilusta on tullut minulle tärkeä asia ja siitä saan voimaa myös työntekoon ja joskus hyvinkin vaikeiden asioiden käsittelyyn työssämme.

Sleyn talous on suurissa haasteissa tällä hetkellä. Toivon, että voit jatkaa edelleen Sleyn työn tukemista rukouksin ja taloudellisesti. Voitko mahdollisesti harkita myös pientä tuen korotusta? Pienikin korotus säännöllisessä tuessa merkitsee paljon. Pienistä puroista kasvaa suuri virta. Suurkiitos kaikesta tuesta!

Siunausta sinulle elämään! Hyvää paastonaikaa ja tulevaa pääsiäistä!

”Kristuksen veressä meillä on lunastus, rikkomustemme anteeksianto” Ef. 1:7

Terveisin,
Maikki

P.O Box 1203-40100, Kisumu, Kenya www.taivaallinenlahja.fi/marja-ochieng marja.ochieng@sley.fi

Hyvää uutta vuotta 2018 Lehtisen perheeltä Etiopiasta

Taas on kaksi joulua takanapäin täällä Etiopiassa. Perheellemme tärkein on joulu, jota vietetään samaan aikaan kuin Suomessa. Silloin avaamme lahjat ja syömme jouluruokaa. Johtuen juliaanisesta kalenterista joulua Etiopiassa vietetään 7.1. Silloin on tapana käydä paikallisessa perheessä vierailulla ja syödä samalla paikallisia jouluherkkuja, jotka yleensä ovat juhlaruokia, joita syödään kaikkien juhlien yhteydessä.

Joulun aika meni perheeltämme hyvin ja lapset ovat jo aloittaneet koulunsa. Tanian ja Mikan aika tammikuussa menee pitkälti tehden lähetyksen hallintotöitä ja valmistellen lähetyksen vuosikokousta. Siinä on monenlaista työtä, jotta paperit olisivat, ainakin toivottavasti järjestyksessä…

Helmikuun puolenvälin jälkeen arki toivottavasti palautunee ja voimme sitten paremmin keskittyä muihin töihimme. Mikan olisi tarkoitus tehdä maaliskuusta lähtien työmatkoja Etiopiassa siten, että samassa diakoniakoulutuksessa, yhteensä viis kertaa vuoden aikana, tavoitettaisiin aina kerrallaan viiden - kuuden eri synodin edustajia.

Tania käy keväällä muutamaan otteeseen kummipaikkakunnilla ja pitää tiiviisti Addiksesta käsin yhteyttä paikkakunnille sekä Suomen vastuuhenkilöihin. Lisäksi hän koordinoi kv. seurakuntamme pyhäkoulua.

Ja vielä loppuun

Olemme siis hyvillä mielin aloittelemassa uutta vuotta 2018. Pyydämme teiltä erityisesti esirukousta siihen, että osaisimme käyttää aikamme oikein. Koemme voimakkaasti, että jotenkin meidän pitäisi antaa enemmän aikaa perheellemme. Syksy oli meille liian kiireinen ja se myös näkyi suhteessamme lapsiimme.

Käytännössä haluaisimme rauhoittaa menojamme, joka tarkoittaa, että meidän pitäisi uskaltaa luopua jostain samalla luottaen, että Jumala johdattaa meitä. Meille on kuitenkin perheen hyvinvointi niin tärkeä, että emme halua uhrata sitä työllemme. Haluamme, että jokainen lapsemme saisi nähdä ja kokea kuinka arvokkaita he ovat Jumalan silmissä, unohtamatta sitä arvoa joka heillä on myös omien vanhempiensa silmissä. Haluamme vanhempina, että he saisivat kokea myös hetkiä, jolloin vanhempien kanssa on hyvä olla, eivätkä he aina ole vain pahalla päällä … kuten usein saamme kuulla.

Siunausta toivottaen

Mika, Tania, Noah, Mateo, Natanael,Naomi ja Eden

Namibian luterilaisen kirkon oppilaitostyö - Nummen alueseurakunnan lähetyskannatuksen uusi tukikohde

Windhoekissa tehdään työt yliopisto-ja korkeakouluopiskelijoiden parissa. Nuorten vanhemmat esittivät toiveen 1990-luvun lopulla, että pohjoisen maaseudun opiskelijoista pidettäisiin huolta, kun he muuttavat kaupunkiympäristöön satojen kilometrien päähän kodeistaan.

Opiskelijatyön koordinaattori pastori Isak Malua näkee työnsä missiona vahvistaa kristillistä kasvatusta opiskelijoiden keskuudessa ja olla heille myös tukena monin eri tavoin.

Työtä tehdään Namibian yliopiston eri kampuksilla, Namibian teknisellä yliopistolla sekä yksityisillä yliopistoilla. Oppilaitoksissa on pidetty jumalanpalveluksia parhaimmillaan kerran viikossa sekä annettu konfirmaatio-opetusta. Jumalanpalveluksiin osallistuvien opiskelijoiden kokonaismäärä nousee. Niihin osallistuu jopa sellaisia, jotka ovat jo opintonsa päättäneet, mutta ovat kokeneet seurakunnan edelleen omakseen, Konfirmoitujen määrä on kivunnut alkuaikojen 15 opiskelijasta lähes 50 opiskelijaan.

Konfirmaatio pidettiin 10.9.2017.

Sanaa on saarnattu monessa eri tilanteessa. Työmuodon laajenemista pohjoisen Oshakatin ja Onquediwan oppilaitosten yhteyteen sekä joka sunnuntaista jumalanpalvelusta Windhoekin lääketieteelliseen tiedekuntaan on toivottu, jos vain riittäviä lisäresursseja saadaan. Paulinumin teologisen seminaarin pappisopiskelijat olivat tarvittaessa apuna jumalanpalveluksissa yliopistolla.

Hartaustilaisuuksia ja sielunhoitomahdollisuus on järjestetty halukkaille sekä Namibian yliopistolla, Teknisellä yliopistolla että yliopiston muilla kampuksilla. Hengellistä ohjausta on annettu yksityisesti sekä tytöille että pojille. Rukouspiiri on pidetty perjantaisin.

Suurin haaste oli edelleen loppuvuonnakin se, että viikolla ei ollut enää tänä vuonna käytettävissä tilaa, jossa järjestää sielunhoitotilanteita tai antaa musiikkiopetusta. Kokoontumiset tapahtuivat välillä ulkona puun varjossa tai stadionin alla. Syy tähän oli se, että yliopistolta koettiin, että ELCINin toiminnan tulisi olla tasavertaista muiden kirkkokuntien kanssa, jotka myös toimivat alueella. Avuksi tähän perustettiin alueella toimivien yhteinen kattojärjestö, jonka kautta päästäisiin tulevana vuonna vuorotellen hyödyntämään yliopiston antamaa tilaa.

Raamattupiireissä lauantaisin pitkin vuotta on käsitelty aihepiirejä, jotka ovat hyvin käytännönläheisiä ja nousevat nuorten omasta elämäntilanteesta palvellen heidän arkeaan ja ratkaisujaan sekä vahvistaen päivittäistä elämää. Hengellistä hoitoa on saatu.

Ryhmällä on toimintaa pastorin kanssa suunnitteleva ja toteuttava komitea, joka varmistaa sen, että toiminta jatkuu silloin, kun joku työntekijä tai komitean jäsenet vaihtuvat. Hyvän hallinnon rakenteita pyritään edelleen vahvistamaan ja hallintokäytänteitä selkiyttämään itäisen hiippakunnan kanssa. Taloushallinnon puolella mm. oma pankkitili pääkaupungissa helpottaisi käytännön toimintaa. Äänentoistovälineisiin päätettiin satsata vuoden 2017 lopulla.

Valtion tuet opiskelijoille olivat myöhässä vuonna 2017 ja se pakotti jopa joitakin opiskelijoita pitämään välivuoden. Diakonista näkökulmaa opiskelijoiden suhteessa toisiinsa on pyritty vahvistamaan. On autettu opiskelijoita, joilla on vaikeuksia esimerkiksi kulkemisen kanssa, henkilökohtaisten hygieniatuotteiden hankinnassa, ruuassa jne. Tämä saanee vuonna 2018 voluntaarin avulla vielä systemaattisemman organisaation, jotta ns. etsivää työtä voidaan helpommin tehdä opiskelijoiden toimesta omiensa keskuudessa.

Terveiset ja kiitokset tukijoille

Opiskelijat ja opiskelijatyön pastori Isak Malua kiittävät tuesta, ilman suomalaisten tukea tämä työmuoto ei voisi toimia tässä nykyisessä laajuudessaan. Pastori pitää työstään paljon ja se näkyy hänen innostuksestaan ja sitoutumisestaan työhönsä. Tilajärjestelyn UNAMilla (Namibian yliopisto) toivotaan paranevan vuonna 2018.

Raportoijana Päivi Repo

Siperia – Suomi - Siperia

“Kuinka ylivertaisia ovatkaan sinun suunnitelmasi, Jumala, kuinka valtava onkaan niiden määrä! Ps 139:17

Kävimme vuoden vaihteessa taas viisumia uusimassa Suomessa. Reissu venyi suunnitellusta kahdesta viikosta neljään viikkoon Marin terveystutkimuksien takia. Kiitollisena saimme kuitenkin vastauksen, että kaikki on kunnossa. Saamme terveenä jatkaa elämää ja työtä täällä Siperiassa. Kun palasimme kotiin meitä odotti täällä iso kasa joulukortteja ja muistamisia. Kiitos niistä. Teidän ystävien tuki on äärimmäisen tärkeää.

Työviisumi

Viisumin takia olemme tehneet jo monta reissua Suomeen. Työviisumin hankkiminen on ollut äärimmäisen vaikea ja hidas prosessi. Kenelläkään ei ole täällä Novosibirskissa asian tiimoilta kokemusta: lainsäädännön muuttuessa vähän väliä, ei ole ihme, että mutkia matkaan mahtuu. Nyt toivomme ja rukoilemme jälleen, että olisimme asian kanssa jo Hankaluuksien tullessa itsekin väsymme ja meinaamme lannistua. Jumala yksin vahvistaa ja antaa uskoa ja niin jälleen jaksamme yrittää eteenpäin.

Joululahjakeräys

Kiitos kaikille lasten joululahjakeräykseen osallistuneille. Keräyksen avulla saimme ilahduttaa tuberkuloosiin sairastuneita lapsia ja myös Omskin lähikylien lapset saivat lahjansa Vierailimme sekä lasten tuberkuloosi sairaalassa että parantolassa. Molemmissa paikoissa oli lapsille järjestetty uuden vuoden juhla. Lapsilla oli hauskoja uuden vuoden asuja päällään, niin kuin kulttuuriin kuuluu. Parantolan hoitajien järjestämään ohjelmaan kuului laulua ja leikkiä. Lopuksi jokainen sai lahjan. Lapset kantoivat lahjoja ylpeinä ja iloisina. Välillä he pysähtyivät hieman kurkkaamaan mitä lahjakassissa onkaan. Itselläni oli sekä iloinen ja samaan aikaan hieman surullinen mieli. Ajattelen, että nämä hetket ovat niitä, joita jokaisen lapsen pitäisi saada kokea omien vanhempiensa kanssa. Iloitsen kuitenkin siitä, että jokainen lapsi sai lahjan ja sen suoma ilon pisara on annettu. Rukoilemme, että jokainen lapsi voisi hengellistä kirjaa lukiessaan ja kirjan tehtäviä tehdessään, löytää sen todellisen ilon ja rauhan tuojan. Jeesus syntyi näitäkin ihania lapsia varten.

Seurakuntatyö

Työmme jatkuu Novosibirskin seurakunnassa tavalliseen tapaan. Olemme kokeneet tärkeäksi paikallisten pastorien, diakonien ja vapaaehtoisten tukemisen ja rohkaisemisen. Tärkeää on tukea

myös Omskin seurakuntaa ja niinpä Markus teki jo kuukausittaisen saarnamatkan Omskiin. Matkalla Orlofkan kylässä kokoontui yli 15 lasta yhteiseen kerhoon. Ilo oli taas ylimmillään, kun sai yhdessä laulaa ja leikkiä. Mari on ensi viikolla menossa Omskiin suunnittelemaan lapsityön kevättä. Tästä matkasta kuulemme sitten ensi kirjeessä.

Tule ja osallistu

Oletko jo huomannut meidät Facebookissa. Löydät meidät Aitamäet Siperiassa - sivulta ja kuulet viikoittain kuulumisia kuvien kera. 16.-18.3.2018 Järjestetään Ryttylässä Idäntyön päivät. Ilmoittaudu mukaan mielenkiintoisille päiville tästä linkistä tai Puh. 019-77920.

Mari ja Markus

Tammikuinen tervehdys Kisumusta

Lämmin kiitos kaikista joulumuistamisista kummilapsihankkeen lasten ja omasta puolestani! Tiimimme työntekijät ovat toimittaneet joulupostit lapsille. Vuosi 2017 orpolapsityössä oli jälleen monivaiheinen. Jouduimme hyvästelemään kolme hankkeemme nuorta ja useita lasten huoltajia. On siis ollut myös surun vuosi, mutta kaikessa saamme turvautua hyvään Jumalaan ja iankaikkiseen elämään Jeesuksessa. Vuosi on kiitoksen vuosi. Hankkeestamme valmistui taas useita nuoria ammattiin ja moni heistä on jo löytänyt työpaikan. On hienoa kuulla näiden hankkeemme kautta menneiden nuorten elämästä jälkeenpäinkin Yksi tällainen nuori kutsui tiimimme häihinsä ja erään nuoren kodissa sain vierailla. Suljetaan rukouksiin kaikki hankkeemme kautta vuosien saatossa kulkeneet nuoret kuin myös ne, jotka tällä hetkellä ovat hankkeen tuen piirissä.

Joulukuun puolessavälissä vietimme joulujuhlaa Matongon orpokodilla. Oli hienoa kokoontua tiimimme työntekijöiden kanssa yhteen viettämään juhlaa yhdessä lasten kanssa. Paikalla oli kaikki kummilapsihankkeen työntekijät sekä orpokodin työntekijät. Meillä on täällä suuri orpotyön tiimi. Suljetaan myös heidät kaikki rukouksiimme. Joulujuhlan ohjelmassa oli paikallisen papin pitämä jouluhartaus, leikkejä, värityskuvan väritystä ja juhlalounas: chapatileipää, kalaa, kanaa, lihaa, riisiä, ugalia, kaalimuhennosta ja limsaa. Orpokodin lapset saivat myös joulupaketit, joissa oli pieni lelu, uudet vaatteet, keksejä ja kangasnenäliina. Kovasti lapset taas ilahtuivat noista pienistä lahjoista. Tiimissämme on tapahtunut myös työntekijävaihdos. Orpotyönjohtajana toiminut Paavo Markkula siirtyi muihin tehtäviin ja Jorma Arkkila otti hänen tehtävänsä hoitaakseen. Muistetaan myös Jormaa rukouksissamme.

Joulukuussa vierailimme kummilapsihankkeen kuudella alueella tapaamassa lapsiamme ja heidän huoltajiaan. Lapset saivat uudet koulukengät ja rahaa uuden koulupuvun hankintaan. Huoltajille maksettiin kuukausittainen avustus, jolla he voivat ostaa asioita, joita eivät saa omalta kasvimaaltaan. Tällaisia ovat mm. sokeri, suola, ruokaöljy ja saippua. Jorma Arkkila piti opetuksen rististä ja mitä se merkitsee meille. Lapset värittivät erään vapaaehtoisen suunnitteleman kirjanmerkin raamatunlauseella itselleen muistoksi. Minulla oli mahdollisuus tavata lapsia henkilökohtaisesti ja keskustella heidän kanssaan. Nämä tapaamiset ovat aina hienoja päiviä itselleni. Vaikka päivät ovat pitkiä ja raskaitakin, on aina yhtä hienoa kohdata lapsiamme. Tapaamisten aikana havaitsimme tiimimme kanssa jälleen kerran, että lapsillamme on todellisia haasteita koulunkäynnissä. Tänä vuonna yritämme keskittyä evankeliumin lisäksi erityisesti tukemaan lasten koulunkäyntiä ja kannustamaan heitä olemaan erityisen ahkeria. Tämän jätän myös rukousaiheeksi.

Etsin edelleen uusia tukijoita hankkeemme lapsille. Olen kiitollinen, jos voisit pitää työtämme esillä ystäväpiirissäsi. Joskus joku tukija voi löytyä yllättävästäkin paikkaa, vaikkapa harrastusten parista. Tällä hetkellä emme ota uusia lapsia hankkeeseen mutta minulla on 15 lasta ilman omaa henkilökohtaista kummia.

Vierailin Nairobissa hakemassa työlupani, joka pitää uusia kahden vuoden välein. Prosessi ei ole mikään kaikista yksinkertaisin mutta nyt minulla on taas passissani leima, joka oikeuttaa työntekoon maassa. Lähetin arkeen kuuluu siis monenlaisia asioita. Huolehdin mm. käyttämämme pihapiirin asioista. Samassa pihassa on neljä asuntoa ja vierashuone vierailevien lähetystyöntekijöiden käyttöön. Tähän tehtävään kuuluu monenlaista, mm. erilaisten laskujen (mm. sähkö, vesi, pihavartija) maksamista ja monenlaisten käytännön asioiden huolehtimista. Olen ollut myös jäsenenä lähettitiimimme työvaliokunnassa, joka kokoontuu silloin tällöin käsittelemään erilaisia asioita. Helmikuussa kokoonnumme kaikkien Sleyn lähettien kanssa lähettienkokoukseen täällä Kisumussa. On tärkeätä pohtia yhdessä viimevuoden töitä ja suunnata tulevaan.

”Jeesus Kristus on sama eilen, tänään ja ikuisesti.” Hepr. 13:8

Lämmin kiitos kaikesta tuesta työllemme. Siunausta sinulle elämään!

Terveisin,
Maikki

P.O Box 1203-40100, Kisumu, Kenya www.taivaallinenlahja.fi/marja-ochieng marja.ochieng@sley.fi

Jouluinen tervehdys kaikille ystäville ja työni tukijoille!

Terveiset tällä kertaa Tallinnasta, jossa minulla oli ilo osallistua Viron evankelis-luterilaisen kirkon Lähetyskeskuksen 20-vuotisjuhlaan. Syksy on sujahtanut vauhdilla ja monenlaista on ehtinyt tapahtua. Paljon on myös muuttunut. Kuten muistanette runsas vuosi sitten perheemme muuti Pietarista takaisin kotimaahan, ja vuosien tauon jälkeen alkoi taas totuttelu suomalaiseen elämäntapaan ja -rytmiin. Työ on jatkunut entiseen tapaan, nyt vain täältä kotoa käsin. Moni asia hoituu nykyään tietokoneella istuen, mutta mikään ei tietenkään korvaa aitoa kohtaamista ja ihmisten tapaamista kasvokkain. Siksi nykyään iso osa työtäni on matkustaminen molemmille työalueille, Viroon ja Venäjälle.

Seurakuntavierailuilla teitä tavatessamme olemme monesti korostaneet perheen merkitystä ja sitä, kuinka tärkeää on perheen yhteinen näky ja halu tehdä Jumalan valtakunnan työtä yhdessä. Tätä taustaa vasten oli suuri muutos, kun vaimoni Ammi viime kesänä siirtyi takaisin rakastamaansa opettajan työhön. Ratkaisu oli vaikea, eikä Ammille ollut helppoa jättää tehtäviään Lähetysseuran palveluksessa. Päätös tehtiin perheen etua ajatellen ja koimme, että juuri tässä elämäntilanteessa se on oikea. On hienoa, että työalueella ollessani voin olla huoletta, kun tiedän, että Ammi on kotona kasvavien nuortemme tukena. Luotamme Jumalan johdatukseen tässäkin asiassa.

Dikonin remontti valmistunut

Suomen Lähetysseura on tukenut talodellisesti Venäjän työalueella Viipurissa toimivan lasten turvakoti Dikonin toimintaa jo usean vuoden ajan. Dikonin toimitila sijaitsee parin kilometrin päässä Viipurin keskustasta kerrostalon alimman kerroksen huoneistossa. Dikonissa asuu tätä nykyä ympärivuorokautisesti yli 20 lasta.

Tilat ovat olleet ahtaat ja huonokuntoiset ja mm. saniteettitilat ovat olleet isolle asukasmäärälle puutteelliset. Kesällä 2016 Dikonissa ryhdyttiin tuumasta toimeen hyvässä yhteistyössä viranomaisten kanssa ja Suomen Lähetysseuran rahoituksella ryhdyttiin mittaviin remontti- ja laajennustöihin. Kiitos vielä teille kaikille tukijoille, jotka olette olleet mukana kantamassa projektia eteenpäin rukouksin ja taloudellisin lahjoituksin.

Työt on siis vihdoin saatu päätökseen ja jo syyskuussa lapset saivat muuttaa omiin uusiin huoneisiinsa. Muutos on merkittävä. Lapsille on nyt yhteensä 9 makuuhuonetta. Aikaisemmin käytössä oli vain kaksi yhteishuonetta, toinen tytöille ja toinen pojille. Lapset ovat tyytyväisiä ja iloisia uusista tiloista. ”Kaikki saivat muuttaa haluamiinsa huoneisiin”, kertoo Viktoria. Teini-ikäisten huoneissa on paikkoja kahdelle. Nuorempien lasten huoneista löytyy kaksi kerrossänkyä jokaisessa huoneessa.

Avajaisia juhlimassa

Työelämässä arki ja säännölliset rutiinit saattavat usein tuntua tylsiltä, mutta Dikonissa ne luovat turvalliset puitteet turvakodin asukkaille. Aamulla isommat lapset lähtevät kouluun, koulun jälkeen tehdään läksyjä ja sitten on vielä säännölliset harrastukset. Välillä aterioidaan ja saadaan nauttia turvallisten aikuisten seurasta. Säännölliset päivittäiset rutiinit kannattelevat rikkinäisistä taustoista tulevien lasten elämää.

Sitä suuremmalla syyllä voimme nyt yhdessä kaikkien Dikonin tukijoiden ja ystävien kanssa iloita siitä, että lapsilla on nyt enemmän tilaa tehdä ja temmeltää. Ja kun on syytä iloita, on sitä myös hyvä yhdessä juhlia. Joulukuun 17. päivä vietettiin Dikonissa avajaisjuhlia. Lähetysseurasta juhliin osallistui itseni lisäksi ulkomaanosaston ja kirkollisen työn yksikön johtoa sekä SLS:n lähetystyöntekijä Andrey Heikkilä, joka projektipäällikkönä valvoi töiden edistymistä ja jonka ammattitaitoa on pitkälti kiittäminen hyvin sujuneesta urakasta. Oli hienoa, että Lähetysseura oli vahvasti edustettuna juhlissa. Suuri ilonaihe oli myös venäläisten viranomaisten osallistuminen juhlaan. Dikonin työn ja sen jatkumisen kannalta hyvät suhteet ennen kaikkea paikallisiin viranomaisiin ovat hyvin tärkeät. Hyvät ja luottamukselliset viranomaissuhteet edesauttoivat myös laajennustöiden sujumisessa. Viranomaiset arvostavat Dikonin tekemää uraa uurtavaa työtä, ja Dikoni on ollut paljon esillä myös Venäjän mediassa.

Juhlat olivat upeat. Virallisten puheiden lisäksi saimme nauttia lasten valmistamista esityksistä sekä nauttia maittavaa kakkua ja venäläisiä piirakoita. Oli myös mukavaa, että vieraille oli varattu riittävästi aikaa tutustua uusiin tiloihin ja keskustella ja tutustua keskenään.

Misjonikeskus 20 vuotta

Sunnuntaina 10.joulukuuta sain olla mukana Viron kirkon lähetyskeskuksen eli Misjonikeskuksen 20- vuotisjuhlissa. Juhlalounaalle ja kiitosjumalanpalvelukseen oli kutsuttu eri lähetysjärjestöjen ja muiden tukijoiden edustajia. Lähetyskeskuksen johtaja Leevi Reinaru, piispa Tiit Salumäe ja arkkipiispa emeritus Andres Põder kiittivät kaikkia tukijoita, mm. Suomen Lähetysseuraa ja suomalaisia lähetystyöntekijöitä pitkäaikaisesta tuesta.

Viron kirkon Lähetyskeskus on Suomen Lähetysseuran keskeinen yhteistyöorganisaatio. Se perustettiin vuonna 1997, ja se pyrkii vastaamaan suureen haasteeseen, kansalaisten vieraantumiseen kristinuskosta. Keskuksen työn pääalueet ovat julistustyö, koulutus ja Virossa olevien lähetystyöntekijöiden tukeminen. Myös Suomen Lähetysseuran työntekijät Virossa toimivat tiiviissä yhteydessä Lähetyskeskuksen kanssa. Lähetyskeskuksen tehtävänä on myös organisoida kirkon ulkolähetystä. Viime aikoina on pyritty kehittämään mediatyötä radion ja internetin kautta, jonka seurauksena mm. kirkko on saanut enemmän näkyvyyttä. Pieneen työntekijäjoukkoon nähden keskus saa paljon aikaan.

Keskuksen toimitilat ovat Tallinnassa. Lähetyskeskuksen työ etsii koko ajan uusia mahdollisuuksia tavoittaa ihmisiä. Pluslehden julkaisu, mediatyö, kirkkopäivät, lähetysjuhlat, lähetyskuoron toiminta, raamattuopetus, nuorten tapahtumat sekä lähetystyöntekijöiden tukeminen ovat keskeistä toimintaa.

Siunattua joulua

Tänäkin jouluna Jumala tahtoo sanoa sinulle: älä pelkää, sinun tähtesi synnyin maailmaan. Sinun lankeemuksesi ei estä minun rakkauttani. Minä tahdon sinulle hyvää. Minä en tullut tuomaan tuhoa ja tuomiota, vaan toivon ja tulevaisuuden.

Siunattua Vapahtajamme syntymäjuhlaa ja hyvää uutta vuotta teille kaikille!

Miikka

Ilo, rauha ja oikeus

Oikeus olla lapsi

Olen levittänyt kirkon lattialle kasan erilaisia esineitä. Pyydän edessäni istuvaa lapsijoukkoa yhdistämään esineet niihin asioihin, joihin jokaisella lapsella on oikeus. Aikaisemmin aamupäivällä lasten oikeuksia on jo opiskeltu yhdessä seurakunnan evankelista Simin (Jongkolnee Sampachanyanont) kanssa - joten aihe on lapsille tuttu. Osan tavaroista lapset yhdistävät nopeasti niihin liittyviin oikeuksiin, kuten koulukirja = oikeus käydä koulua tai nukke = oikeus leikkiä. Peiliin liittyvä oikeus on jo haastavampi. Vasta sitten kun peili on kiertänyt riittävän monella lapsella, asia alkaa kirkastua…sillä, jokaisen lapsen kohdalla kuva peilissä on erilainen…siis oikeus olla erilainen - itsensä kaltainen. Entäs sitten sammutuspeite tai vappupilli? Niillekin löytyy omat oikeutensa - oikeus turvaan ja oikeus iloon.

Olen Mukdahanissa, Mekong-joen rannalla, 600 kilometrin päässä Bangkokista, lähellä Laosin rajaa. Kirkon tiloihin kokoontuu tiistaista sunnuntaihin 30-40 lasta. Arkipäivisin kirkolle tullaan koulun jälkeen ja viikonloppuisin ovet ovat auki aamusta iltaan. Ohjelmassa on englannin opetusta, musiikkia, liikuntaa ja leikkejä - sekä aivan tavallisessa arkisessa elämässä tarvittavien taitojen opettelua. Turvallinen ympäristö,

luotettavat aikuiset, lämmin ruoka ja kaverit takaavat sen, että tänne halutaan tulla seuraavanakin päivänä.

Seurakunnan evankelista, super-lady Sim, on koonnut toimintaan osallistuvat lapset perheistä, joissa olosuhteet ovat lasta vahingoittavia. Tyypillinen tilanne on se, että ainakin toinen lapsen vanhemmista on vankilassa ja lapsi asuu yhdessä isovanhempien, naapureiden tai vanhempien sisarusten kanssa. Päihteet, rikollisuus ja perheväkivalta ovat tällä alueella iso ongelma. Lisäksi kaupungin sijainti syrjäisellä raja-alueella lisää riskiä ihmiskaupan uhriksi joutumiselle.

Sim toivoo, että toimintaan osallistuvat lapset voisivat kokea kirkon omaksi turvapaikakseen, paikaksi jossa saa olla lapsi. ”Rajoja, rutiineja ja rakkautta nämä lapset kaikkein eniten kaipaavat. Elämänhallintaa, niin että selviää. Toivon, että he saavat täältä sellaisia eväitä elämään, että omien vanhempien rikoksen kierre voisi heidän kohdallaan katketa.”

Kun iltapäivän päätteeksi seuraan lasten touhuja kirkon pihalla, mikään ei vaikuta niin kovin erilaiselta… pienimmät pojat kurvailevat polkupyörillään kanoja väistellen, joku lennättää lennokkia, kuuluu tyttöjen kiljahduksia sulkapallokentältä ja tirskuntaa, jonka vieras ulkomaalainen saa aikaan…

Enemmän kuin mitään toivon, että päivällä puhuttu jää lasten mieleen. Että lasten oikeudet kuuluvat myös heille.

Palaamme Teron kanssa Mukdahaniin parin viikon kuluttua edellisestä. Sim on kutsunut meidät toimittamaan kastetta kaupungin vankilassa. Etukäteen ei tiedetä onko kastettavia yksi vai enemmän. Kastettavia on yksitoista! ”Praise the Lord”, toteaa Sim.

Köyhien evankeliumi

”Musta alkaa tuntua siltä, että evankeliumit on sittenkin kirjoitettu Naanissa”, naurahtaa lua-kansan evankelista Neeng. Meneillään on viikon mittainen Uuden testamentin johdantokurssi Bangkokissa. Raamattu on kaikille kurssille osallistuville ennestään tuttu. Mutta evankeliumin sanoma vaikuttaa avautuvan uudella tavalla.

Opiskelijat ovat hämmästyneitä niistä monista yhtäläisyyksistä, mitä löytävät Jeesuksen ajan Palestiinan ja heidän oman yhteiskuntansa välillä. ”Sosiaalinen epäoikeudenmukaisuus, köyhien heikko asema, mahdollisuuksien puute - tämähän on juuri se ympäristö, jossa itse elämme.” Raamatun lukeminen köyhyyden näkökulmasta, köyhien evankeliumina, antaa kirkon työntekijöille eväitä lähestyä uskomme ydintä heidän omista lähtökohdistaan käsin. ”Vähemmistökansaan kuuluvina meitä on aina pidetty muita huonompina. Asioistamme ovat aina päättäneet jotkut toiset. Ja vähitellen olemme alistuneet siihen, ettei meillä ole mahdollisuuksia tai omaa ääntä.” Tällaiselle alistetulle kansalle köyhien evankeliumi merkitsee todellista ilosanomaa.

Se, että Jeesuksen puheiden ja opetusten keskiössä huomataan olevan toistuvasti kaikkein vähäisimmät, on monelle vaikuttava löytö. ”Jos haluamme seurata Kristusta, meidän tehtävämme ja kirkon tehtävä on olla olemassa heitä varten.”

Viikon aikana puhumme paljon kirkon työntekijän vastuusta toimia niin kuin opettaa. Mietimme sitä, miten evankeliumin hyvä sanoma voi muuttua todeksi köyhän ja syrjityn ihmisen elämässä. Olemme yhdessä vakuuttuneita siitä, että meidän tekomme toisten puolesta on ainoa tapa julistaa uskottavasti Jumalan rakkaudesta.

Kurssin päätteeksi levitän lattialle kasan erilaisia hymiöitä. Pyydän jokaista valitsemaan sellaisen ilmeen, joka kuvaa tunnetta tämän viikon aikana opitusta ja koetusta. Hymynaamat loppuvat kesken. Myös minulle viikko on ollut suuri ilo.

Pitämäni Uuden Testamentin johdantokurssi kuului osana vuonna 2016 käynnistyneeseen Thaimaan evankelisluterilaisen kirkon koulutusprojektiin Pohjois-Thaimaassa, Naanin maakunnassa. Projektin tavoitteena on tarjota koulutusta alueella työskenteleville evankelistoille, joilta puuttuu teologinen koulutus tai sitä on hyvin vähän. Kokoaikainen opiskelu luterilaisen kirkon seminaarilla Bangkokissa ei ole mahdollista, koska vastuu perheestä, kylän asukkaista ja seurakunnasta velvoittaa pysymään kotiseudulla. Opetus järjestettiin aluksi Bandenin kylässä, Naanissa mutta kesästä 2017 alkaen siirryimme Bangkokiin niin, että 4 evankelistaa Koillis-Thaimaasta sai mahdollisuuden liittyä koulutukseen mukaan. Vuoden 2017 aikana 12 evankelistaa on osallistunut viiden päivän koulutusjaksolle kerran kuukaudessa.

Tavoitteena on, että keväällä 2018 evankelistat ovat suorittaneet kirkon seurakuntatyön perustutkinnon. Olen vastannut koulutuksen suunnittelusta ja toteutuksesta alusta lähtien.

Adventtisiunaus

Kaikkivaltias ja armollinen Jumala, jonka ainokaisen Pojan me uskomme jo kerran saapuneen ja toivomme uudestaan tulevan, hän pyhittäköön meidät keskellä adventin odotusta valtakuntansa kirkkaudella ja täyttäköön meidät siunauksensa armolla.

Antakoon hän meille tässä elämässä ja sen kilvoituksessa horjumattoman uskon, iloisen toivon ja toimivan rakkauden.

Varjelkoon hän rauhallaan meidän tekomme ja toimemme, kallistakoon hän korvansa meidän rukouksillemme ja johdattakoon meidät kerran onnellisesti odottamaamme iankakkiseen elämään. Siunatkoon meitä Kaikkivaltias Jumala, Isä ja Poika ja Pyhä Henki.

Kiitos, että tuet työtä ilon, rauhan ja oikeudenmukaisuuden puolesta.
Siunattua Vapahtajamme Syntymäjuhlaa!

Katariina ja Tero