keskiviikko 25. marraskuuta 2020

Bangladeshin työn uutiskirje, marraskuu 2020

Koronavirus saavutti Bangladeshin maaliskuussa. Ensimmäisen kuolemantapauksen jälkeen hallitus sulki kahdeksi kuukaudeksi liikenteen, oppilaitokset, tehtaat ja kaikki palvelut, paitsi ruoka- ja lääkemyynnin. Lähes 170 miljoonan asukkaan maassa fyysisen etäisyyden pitäminen on useimmille mahdotonta. Tartuntojen pelossa ei mm. kotiapulaisia tai päivätyöläisiä vaikkapa pelloille tai tietöihin uskalleta palkata, siksi tilanteen takia jo muutenkin haavoittuvassa asemassa olevat köyhät kärsivät eniten.

Elintarvikkeiden hinnat ovat kohonneet nopeasti. Paikallisen sanomalehden (Daily Star 30.10) mukaan erityisesti vaikeus saada karkeaa, edullisempaa riisiä ja sen hinnan lähes kaksinkertaistuminen kurjistaa muutenkin kädestä suuhun elävien vähävaraisten asemaa. Hyvinä satovuosina riisin suhteen omavarainen maa joutunee nyt tuomaan satoja tonneja riisiä – jonka hinta on noussut naapurimaissakin. Kaikkien koulujen sulkeminen jatkuu 14.11.20 saakka. Hallitus kuitenkin harkitsee rajoitettua oppilaitosten avaamista, jotta pari miljoonaa nuorta voisi osallistua kymppiluokan tutkintoon (SSC), sekä 1,3 miljoonaa luokan 12 tutkintoon (HSC) alkuvuonna 2021. Lehden mukaan koronakuolemia on noin 6000 ja sairastuneita yli 400 000. Ymmärrettävästi kehittyvän maan oloissa vain pieni osa sairastuneista voidaan testata. Vaikka olisi varallisuuttakin, niin testeihin ei ehkä pääse rajoitetun kapasiteetin vuoksi. Sairauksien aiheuttamien kuolinsyiden selvittäminen on ylipäätään harvinaista, kun hautaaminenkin on hoidettava nopeasti. On havaittavissa myös ’koronaväsymystä’, osa oirehtivista ei edes halua hakeutua tutkimuksiin.

LAMB sairaalan vammaisten lasten kuntoutuskeskuksesta vastannut Kylväjän lähetti Christina Harald kuvasi keväistä tilannetta seuraavasti: Yhteiskunta pysäytettiin. Kaikki koulut ja yliopistot suljettiin, samoin konttorit, kotimaan bussit, junat ja lentokoneet, sekä tehtaita. Kun kaikki suljettiin niin nopeasti, pandemia eteni alussa hitaasti. Yhteiskuntaa alettiin avata uudestaan 31.5, minkä seurauksena virus levisi nopeammin. Pandemia on vaikuttanut monella tavalla sen lisäksi, että ihmisiä on sairastunut ja kuollut. Monet menettivät tulonsa, kun yhteiskunta suljettiin, ja monet kärsivät nälästä. Sekä hallitus että eri avustusjärjestöt ovat jakaneet ruokapaketteja köyhille perheille. Pandemia on aiheuttanut suuria taloudellisia tappioita myös pitemmällä tähtäimellä. Bangladesh on maailmanlaajuisesti toiseksi suurin vaatevalmistaja, noin 4 miljoonaa naista on työllistynyt vaatealalla. Kun Euroopan maat ja USA suljettiin pandemian takia, vaatemyynti laski rajusti. Monet suurista tekstiiliketjuista katkaisivat sopimuksensa Bangladeshin kanssa, minkä vuoksi tekstiilityöntekijät eivät saaneet palkkaa työstä, jonka he olivat jo tehneet. Suuret vaateketjut Euroopassa ja USA:ssa myyvät nyt vanhoja varastojaan alennuksella eikä uusia tilauksia tehdä, siksi tekstiilitehtaita on jouduttu sulkemaan ja monet ovat jääneet työttömiksi. Viime vuosina monet avustusjärjestöt ovat järjestäneet naisille koneompelukursseja, jonka läpikäymisen jälkeen useimmat ovat saaneet työtä tekstiiliteollisuudesta. On vaikea sanoa kannattaako tämän tyyppinen koulutus tulevaisuudessa. Lähes 20% Bangladeshin asukkaista elää köyhyydessä ennestään, ja dhakalaisen tutkimusorganisaatio SANEMin arvion mukaan lisäksi noin 20% väestöstä voi päätyä köyhyyteen pandemian takia.

Tilanteen takia myös suomalaisten seurakuntien tuella ylläpidetyt kolme kyläkoulua ovat suljettuina, samoin alakouluikäisten lasten asuntola Uzirpurissa. Asuntolan toimitiloille onkin suunnitteilla uudenlaista käyttöä, lähinnä vähäosaisten lasten päivätoimintana.

BLM-F:n hanketyö

Myös Kylväjän paikallisen yhteistyöjärjestö BLM-F:n toiminta on rajoitusten takia ollut varsin rajoittunutta. Suomen Ulkoministeriön rahoittama hanke Ruokaturvaa kyläyhteisövoimalla parantaa ruokaturvaa ja ehkäisee aliravitsemusta terveyskasvatuksen, ravitsemusneuvonnan ja lasten painon seurannan kautta.Keskeisiin toimintoihin kuuluu säästöryhmien ja osuuskuntien muodostaminen ja niiden vahvistaminen köyhimmissä yhteisöissä. Koronan takia kursseja on voitu pitää hyvin vähän, mutta kyläyhteisöjen jäsenet ovat aiemmin kursseilla ruokaturvan ylläpitoa opittuaan kasvattaneet vihanneksia ym. ja hoitavat siipikarjaa sekä vuohia. Tämä on helpottanut pandemian aikana heidän perheitään.

Saara Bengtsson kertoo: Olimme ennen poikkeustilaa Naogaonissa viimeistelemässä BLM-F-järjestön uusia hankehakemuksia Suomen Ulkoministeriölle. Niissä oli todella kova työ. Aikaisempien ja meneillään olevien hankkeiden hyvien tulosten näkeminen motivoi jatkamaan. Meillä on kiitollinen mieli siitä, että niillä tuhansilla naisilla ja heidän perheillään, jotka ovat mukana ruokaturvahankkeessamme, on aikaisempaa paremmat valmiudet selvitä tästä vaikeasta ajasta. Heillä on näiden omien ruokalähteiden lisäksi säästöjä, joita voivat käyttää vaikeassa tilanteessa. BLM-F tuntee hyvin maaseudun ihmisten ja kylien tilanteen, joissa hankkeemme toimii. Koska hankkeen toiminta jouduttiin keskeyttämään ja rajoittamaan, Suomen Ulkoministeriö myönsi luvan käyttää hankerahoja ruoka-avun antamiseen heikoimmassa asemassa oleville. Haavoittuvimpia ovat aliravitut lapset, vammaiset, odottavat äidit, lesket ja vanhusväestö, ja nimenomaan heille avustuksia jaettiin. Rukoilkaa, että BLM-F-järjestö voisi jatkossakin tehdä tärkeää hanketyötä ja köyhimpien ihmisten puolesta tässä vaikeassa tilanteessa. Päivätyöläiset maaseudulla ja kaupungeissa ovat riippuvaisia jokapäiväisestä työstä. Heillä ei ole paljoa ruokaa tai rahaa säästössä, ja he elävät kädestä suuhun ja siksi rajoitukset vaikuttavat näiden perheiden toimeentuloon välittömästi.

Yksi koronan aiheuttaman työkatkon takia apua vastaanottaneista, Bimola Robidas (37v) kertoo jalkojensa halvaantuneen viime vuonna ja nyt hän yrittää kuntoutua. Hänen miehensä on päivätyöläinen, eikä töitä nyt ole nyt tarjolla kuten ennen koronaa. Oma talopaikka heillä on. Perheessä on kaksi lasta. Bimola on kiitollinen saamastaan ruoka-avusta, jolla perhe selviää muutaman viikon.

Terveys- ja turvallisuushanke on omarahoitteinen ja lisää BLM-F:n työalueella kyläyhteisöjen turvallisuutta ja hätävalmiutta muun muassa ensiapukursseja järjestämällä ja kylälääkäreitä ja äitiysneuvojia kouluttaen.

Eräs BLM-F:n toimistotyöntekijä kirjoittaa: ”Voimme hyvin Jumalan armosta. Kristittyinä me uskomme, että Hän suojelee meitä ristin varjossa. Jonain päivänä meidän ystävämme poistuvat luotamme, mutta Jumala ei koskaan unohda meitä, ei edes kuoleman jälkeen.” Tämänhetkisen tiedon mukaan hankkeen työntekijät, samoin kuin Kylväjän tukeman ELCB kirkon seurakuntalaiset, ovat pysyneet terveinä. Kylväjän lähetit Saara ja Tomas Bengtsson sekä Christina Harald ovat kotimaassa.

Luonnon katastrofit toistuvat vuosittain ainakin jossain osassa Bangladeshia. Koska Bengalin lahti on Intian valtamerellä kuin pussinpohjukka, myrskyt siellä ovat kohtalokkaita. Keväällä pari miljoonaa ihmistä evakuoitiin syklonin uhatessa. Monikaan ei kuollut. Sen sijaan lukuisat maan eteläosan asukkaat menettivät kotinsa, kalastusveneensä ja -varusteensa ja suuressa osassa maata tuulen ja sateen piiskauksessa myös hedelmäviljelykset vahingoittuivat. Monin paikoin monsuunisateet aiheuttivat pahoja tulvia. Osassa Kylväjän työaluetta runsaat sateet nostattivat vasta syyskuussa tulvan, joka ei kestänyt kauan eikä siten ehtinyt aiheuttaa suuria vahinkoja.

Ulkoministeriö myönsi Bangladeshiin vuosille 2021–24 hanketukea, joka kohdentuu erityisesti naisten ja tyttöjen aseman ja oikeuksien vahvistamiseen sekä koulutuksen, toimivan yhteiskunnan ja demokratian edistämiseen. Kylväjän uudet hankkeet rakentuvat pitkäaikaiselle yhteistyölle BLM-F:n kanssa. Yhteistyökumppanin voimaannuttaminen, varustaminen ja omistajuus ovat tärkeitä. Elinoloja kehittämällä edistämme kestävää kehitystä. Käynnistyvä hanke tukee vammaisten ja nuorten naisten lisääntymisterveyttä, kertoo Kylväjän johtava hankekoordinaattori Eeva. Hän jatkaa: ”Tarvetta riittää, sillä Bangladeshissa peräti 59 prosenttia naisista avioituu alle 18-vuotiaina. Lisäksi naiset kokevat häirintää ja sukupuoleen kohdistuvaa syrjintää. Hankkeen tavoitteena onkin auttaa naisia löytämään oma ääni ja oivaltaa omat oikeudet. Nainenkin voi opiskella ja käydä töissä ilman pelkoa väkivallasta tai häirinnästä. Toivon pilkahduksia syntyy, kun hankkeen työntekijät ja siihen osallistuvat löytävät unelmansa ja ottavat pieniä askelia niitä kohti”.

Kylväjä on toteuttanut Aasiassa vuodesta 1979 lähtien Suomen valtion kehitysyhteistyövaroin hankkeita, panostaen terveydenhuoltoon, opettamiseen ja kouluttamiseen sekä tulonhankintaan. Työ on yhteistyötä köyhien ihmisten kanssa – mukaan lukien etniset vähemmistöryhmät, naiset ja lapset, erityisesti vammaiset naiset ja lapset. Teemme työtä siellä, missä tarve on suurin ja alueilla, minne muut eivät mene. Rukoilemme hankkeiden hyödynsaajien kuuluvien puolesta, että he oivaltaisivat olevansa Jumalan luomia, arvokkaita ihmisiä, sekä hankkeiden työntekijöille viisautta, iloa ja voimia työhönsä.

”…. joka palvelee, palvelkoon voimalla, jonka Jumala antaa, jotta Jumala tulisi kaikessa kirkastetuksi Jeesuksen Kristuksen kautta.” 1 Piet. 4:11

Uutiskirjeen kokosi Aili Maria Manninen

Materiaalia Bangladeshin työstä kotisivuilla.
https://www.kylvaja.fi/tyomme/bangladesh2
ja
https://www.kylvaja.fi/tyomme/kehitysyhteistyo/

Bangladeshin monet kasvot kirja antaa lukijalle monipuolisen kuvan elämästä ja työn taustoista.
YouTubessa on paljon mielenkiintoisia videoita Bangladeshista FLOMkehy-kanavalla

tiistai 24. marraskuuta 2020

Paluu Kisumuun, (Marja Ochiengin lähettikirje 7/2020 23.11.2020)


Terveiset jälleen Kisumusta Keniasta. Palasin Keniaan heti marraskuun alussa. Nautin Suomen syksystä kyllä todella paljon. En ole ollut kymmeneen vuoteen syksyllä Suomessa ja oli ihana saada nauttia erilaisista syksyn sadosta. Kävin isäni kanssa poimimassa karpaloita ja puolukoita. Puolukkahillo on kyllä tosi hyvää ja sitä sitten söinkin syksyllä paljon kotipihan omenien lisäksi. Pakastimeen keräämäni mustikat, lakat, herukat ja vadelmat tulivat myös käytettyä. Urheiluani sain jatkaa ihan lähtöön saakka ulkona. Ylhäällä oleva kuva onkin otettu yhden ulkotreenini jälkeen. Oli hienoa saada vielä lähtöpäivänä osallistua tärkeään läheiseni rippijuhlaan Suomessa ja sieltä sitten suoraan lähdin kohti Keniaa. Kovin hämmentävää oli matkanteko mutta sain matkustaa yhdessä ystäväni kanssa ja näin matka oli yhdessä mukavampi tehdä. Matkaan liittyi tällä kertaa monenlaisia tarvittavia dokumentteja ja jossain kohtaa laskin, että minulle oli matkalippujen ja passin lisäksi kuusi matkaan liittyvää todistusta kädessäni, oli mm. koronatestitulos, maahantulolomake, väliterveyskysely ja yhteystietolomake. Puhelimestani löytyi myös QR-koodi, joka vaadittiin maahantuloa varten. Maahantulon jälkeen ilmoitin kahden viikon ajan terveydentilastani puhelinsovelluksen kautta viranomaisille eli karanteenia Keniassa ei nyt vaadittu.

Suomessa minulle ehti seitsemän kuukauden aikana tulemaan jo selkeät rutiinit sekä työhön että vapaa-aikaan. Ennen paluutani Keniaan ymmärsin kyllä jo sen, että en voi palata takaisin Keniassa ennen täältä lähtöäni oleviin rutiineihini enkä myös jatkaa Suomi rutiineja täällä. Pikkuhiljaa siis arki on lähtenyt täällä sujumaan. Omasta kotipihasta lähtiessä laki velvoittaa käyttämään maskia. Siihen on Kisumun +27 asteen ilmastossa ollut kyllä totuttelemista. Olen jatkanut kummilapsityön yhdyshenkilön ja kentän vastaavan tehtäviä. Hiippakuntamme alueella on uusi piispa ja kävin tapaamassa häntä hänen toimistossaan. Yksi kokous meillä oli jo myös orpotyön ydintiimin kanssa ja se hoitui etänä Helsinkiin ja kahdelle tietokoneelle täällä Kisumussa. Yhteisiä suurempia tapaamisia kummilapsihankkeen puitteissa emme ole tekemässä tämän vuoden puolella. Toivotaan, että ensi vuonna sitten pääsemme palaamaan kohti yhteisiä tapaamisia ja kotikäyntityötä. Koulut eivät tällä hetkellä salli vierailijoita eikä myöskään esimerkiksi Matongon orpokoti. Korona-aika näytti sen, että meillä on hieno orpotyön ydintiimi, joka ottaa vastuuta ja tekee työtä sydämellä. Vaikka työmme ei voinut jatkua ihan normaalilla tavalla, se ei missään vaiheessa ole pysähtynyt kokonaan.


Osa hankkeemme lapsista on päässyt palaamaan takaisin kouluun. Peruskoulun ja lukion viimeisellä luokalla olevat nuoret palasivat lokakuun lopulla kouluun ja he valmistautuvat tekemään loppukokeita. Normaalisti ne olisi tehty loka-marraskuussa mutta nyt niitä on lykätty sitten maalis-huhtikuulle. Peruskouluun ovat palanneet myös neljäsluokkalaiset. Jotkut ammattiin opiskelijat ovat myös päässeet palaamaan kouluun. Kerroin aikaisemmin hankkeemme nuorista, joiden piti valmistua huhtikuussa automekaanikoiksi ja sähkömiehiksi. Heillä opinnot jäivät kiinni kahdesta viikosta ja loppukokeista. On hienoa, että nämä nuoret pääsivät marraskuussa palaamaan takaisin kouluun ja ovat juuri parhaillaan tekemässä tutkintonsa loppukokeita. Myös kaksi yliopistossa ollutta opiskelijaa, joiden piti valmistua huhtikuussa, ovat saaneet loppukokeet nyt tehtyä, toinen valmistui opettajaksi ja toinen tietotekniikan asiantuntijaksi. Olemme saaneet olla tukemassa satoja nuoria ammattiin näiden kuluneiden vuosien aikana, se on suuri kiitosaihe. Työn kautta olemme saaneet pitää evankeliumia esillä ja antaa osaltamme lapsille kristillistä kasvatusta. Kaikkiin nuoriin meillä ei ole enää yhteyttä mutta on hienoa, että aika moni heistä kuitenkin pitää meihin edelleen yhteyttä. Toimistomme työntekijä Molly kertoi minulle juuri, että hänellä on tämän hankkeen kautta todella monta kummilasta sillä hankkeemme monet entiset nuoret ovat halunneet pyytää Mollyn lapsensa kummiksi.

Valitettavasti minulle selvisi vasta viime kirjeeni kirjoittamisen jälkeen, että postiliikenne ei kulje nyt Keniaan eli jouluposteja ei olekaan voinut lähettää kummilapsille. Toivotaan, että posti kulkee taas mahdollisimman pian tänne, kirjeet ilahduttavat lapsia kyllä sitten myöhemminkin. Te keille kirjeeni tulee maapostin kautta, huomasittekin, että posti kulki todelle hitaasti, sillä maaliskuun alussa lähettämäni lähettikirje tavoitti teidät ilmeisesti vasta marraskuun alussa.

Tahdon kiittää kaikkia siitä, että olette kulkeneet orpotyön matkassa, sen iloissa ja suruissa tämän kuluneen vuoden ajan. Kiitos kaikesta tuesta työllemme, ilman esirukouksia ja taloudellista tukea työmme olisi täällä mahdotonta.

”Minä ilmoitan teille ilosanoman, suuren ilon koko kansalle. Tänään on teille Daavidin kaupungissa syntynyt Vapahtaja. Hän on Kristus, Herra.” Luuk. 2:10-11

Levollista adventin aikaa ja riemullista tulevaa joulun juhlaa!

Terveisin Maikki

 Rukous- ja kiitosaiheita:

• Kiitetään varjeluksesta paluumatkalla Kisumuun

• Pyydetään terveyttä ja varjeltumista koronatartunnalta

• Yhteistyökirkkomme Kenian evankelisluterilainen kirkko

• Kiitetään kaikista orpolapsityön tukijoista

• Koronatilanne kaikkialla maailmassa

• Matongon orpokodin ja kummilapsihankkeen lapset ja työntekijät




keskiviikko 4. marraskuuta 2020

Takaisin työkentälle jälleen

 Hei kaikki ystäväseurakunnissani!

 

Seitsemän kuukautta on kulunut siitä, kun lensin Kisumusta Suomeen. Jokainen on tämän korona-ajan kokenut omalla tavallaan ja monenlaisia haasteita ja iloja on mahtunut tähän aikaan. Valitettavasti koronatilanne jatkuu koko maailmassa edelleen. Työni suhteen piti tehdä joku ratkaisu Sleyn kanssa ja olemme päätyneet nyt siihen ratkaisuun, että lennän takaisin Keniaan maanantaina 2.11.



Kenian koronatilanne ei ole sen parempi kuin keväällä sieltä lähtiessäni, itseasiassa koronatilastot ovat melko synkät ja ne eivät kerro edes koko totuutta. Keväällä Sleyn evakuointipäätökseen vaikutti se, että maa sulki rajansa määrittämättömäksi ajaksi. Melko pitkään kansainväliset lennot olivatkin pysähdyksissä, vasta elokuussa rajat avattiin uudelleen. Nyt maahan taas pääsee lentämään ja sieltä pääsee myös pois. Sisarlähetysjärjestön (Slef) väki palasi Keniaan joitain viikkoja sitten ja osa heistä asuu samassa pihassa kuin minä. Heiltä olen kuullut arjesta Keniassa, mikä tulee olemaan hyvin erilaista kuin sieltä pois lähtiessäni. Terveydenhuoltojärjestelmän kestävyys myös mietityttää itseäni. Monenlaisia kysymyksiä mielessäni siis on. Pyydänkin esirukousta matkalle ja Keniassa oloon. Että saisin pysyä terveenä ja että työtä olisi mahdollista tehdä turvallisesti. Myös vapaa-ajan viettoon pyydän esirukousta, että se saisi virkistää vaikka olosuhteet ovat hyvin erilaiset.

Tämä työkauteni on päättymässä heinäkuun lopulla ja tämän vuoksi minulla onkin jo paluulento Suomeen olemassa. Olen tulossa kotimaankaudelle huhtikuun lopulla ja sitten toukokuun puolenvälin jälkeen aloitan seurakuntakierroksen, jota sitten teen kesäkuun loppupuolelle saakka. Tämä jo nyt teille tiedoksi, jos suunnittelette jotain lähetystapahtumaa touko-kesäkuulle. Mielelläni tulen vierailulle tilanteiden niin salliessa. Työn jatkosta minulla ei ole vielä tietoa. Kun palaan Keniaan, käyn yhteistyökirkkomme (ELCK) johdon kanssa keskustelun työni tulevaisuudesta.


Nämä kaikki haluan jättää teille rukousaiheeksi. Lämmin kiitos teille kaikesta tuesta työllemme Keniassa!


Siunausta teille kaikille syys-talvipäiviin!


Terveisin

Maikki