Syksyn 2018 kuulumisia Siperian suunnalta

“Jotka kyynelin kylvävät, ne riemuiten korjaavat. Jotka itkien menevät kylvämään vakkaansa kantaen, ne riemuiten palaavat kotiin lyhteet sylissään.”
Ps. 126:5-6

Novosibirsk

Paljon on tapahtunut viimeisen rukouskirjeemme jälkeen. Novosibirskissa elämme uusien ideoiden aikaa. Kirkkoherramme Timurin kanssa on hyvä kokeilla uusia ja erilaisia toimintamuotoja seurakunnassa. Yhtenä hyvänä esimerkkinä olivat viime viikonlopun joulumyyjäiset. Kun aloimme alkusyksystä ideoimaan tapahtumaa, Timurin vastaus oli ” En tiedä miten sellainen järjestetään, enkä oikein ymmärrä miksi, mutta tehdään vaan. Haluan oppia ja ymmärtää”. Ja niin me yhdessä aloimme järjestää tapahtumaa. Timur ja Markus harjoittelivat laulun, jonka he esittivät myyjäisten keskellä.

Timur piti pienen puheen joulusta ja joulun sankarista Jeesuksesta. Erityisesti iloitsimme, että tätä puhetta oli seurakuntalaisen joukossa kuuntelemassa myös niitä jotka olivat ihan ensimmäistä kertaa kirkolla. Näin joulumyyjäiset saivat olla kutsumassa ihmisiä evankeliumin äärelle.

Sielunhoitokurssi

Joulukuun alussa pastori Petri Välimäki oli pitämässä sielunhoitoseminaaria Novosibirskissa. Tämä viikonloppu kokosi reilut parikymmentä osallistujaa eri seurakunnista myös muista kirkkokunnista. Sielunhoito on erityisen tärkeä tässä kulttuurissa, jossa ihmisen pitää pärjätä suurienkin vaikeuksien keskellä. Tammikuussa olisi tarkoitus vielä aloittaa sielunhoitoryhmä lähettitoverimme Saaran johdolla. Rukoillaan, että tähän ryhmään olisi tulijoita.

Omskin kuulumisia

Nyt on aihetta kiitokseen! Kaksi tyttöä Lidia ja Lilja, muuttivat syksyllä Orlovkan kylästä Omskiin opiskelemaan. He ovat nyt syksyn ajan käyneet säännöllisesti Omskin seurakunnan jumalanpalveluksissa ja nuorten illoissa, joita olemme pitäneet syksyn aikana Omskissa. He ovat myös lähteneet diakoni Valerin kanssa Omskin lähikyliin pitämään lapsille pyhäkoulua. Miten ja miksi juuri he tahtovat palvella näin? He ovat niitä, jotka ovat itse saaneet olla mukana Markuksen ja Valjan kerhossa, kesän leireillä ja pienillä viikonloppu leireillä Omskissa. He ovat saaneet kasvaa uskoon ja haluavat jakaa tästä myös muille. Mari on saanut viime vuosien ajan varustaa Valjaa lapsityöhön ja nyt Valja puolestaan saa varustaa näitä tyttöjä, auttaa ja opettaa pitämään pyhäkoulua, erilaisia leikkejä ja askarteluja. Iloitsemme tästä pienestä mutta tärkeästä alusta. Merkki siitä, että työllämme on jatkuvuutta.

Tulkoon Joulu

Joulu lähestyy. Tänäkin jouluna jaamme lapsille joululahjoja lasten tuberkuloosisairaalassa ja -parantolassa ja Karasevon kylän koululla. Erityisesti saamme iloita, siitä että pääsemme lasten sairaalaan ja kylän kouluun kertomaan lapsille evankeliumia nukketeatterin avulla. Nukketeatterissa seikkailevat erilaiset eläimet, jotka kuulevat suuresta ihmeestä. Hiiri haluaa ottaa selvän mistä on kysymys ja niin he yhdessä päätyvät seimen äärelle Jeesus lapsen luokse. Kiitos kulunestä vuodesta, rukouksista, vierellämme kulkemisesta, posteista, taloudellisesta tuesta. Ilman teitä ystävät emme voisi täällä palvella.

Siunattua joulua ja alkavaa uutta vuotta

Krismasi Njema, Yesu amezaliwa! Hyvää Joulua, Jeesus on syntynyt!

Tätä tervehdystä kuulee Keniassa joulunaikaan. Kenialaisten juhlapäivä on joulupäivä. Jouluaatto on ihan normaali työpäivä. Joulupäivänä kirkossamme on jumalanpalvelus, joskus aikaisin aamulla tai sitten normaaliin aikaan noin kymmeneltä. Käytän sanaa noin, sillä Keniassa tilaisuudet alkavat aina myöhässä, sitten kun ihmisiä on tullut sopiva määrä koolle. Kirkkomatka maaseudulla saattaa olla pitkä, ihmiset kävelevät polkuja pitkin kirkkoon. Jumalanpalvelukseen ihmiset laittavat aina hienoimmat vaatteensa päälle. Monilla lapsilla tämä tarkoittaa sitä toista vaatekertaa pakollisen koulupuvun lisäksi. Jumalanpalveluksessa kuorot laulavat lauluja ja musiikki on muutenkin suuressa osassa.

Jouluna saatetaan vierailla sukulaisten luona tai käydä lähimmässä kaupungissa. Eräänä joulupäivänä vein ystävän Kisumun lentokentälle. Sinne oli tulllut paljon perheitä yhdessä katsomaan lentokoneita. Isoissa kaupoissa lapset voivat käydä ottamassa kasvomaalauksen ja saavat väännellyn ilmapallon lahjaksi. Yllätyksekseni tänä vuonna Kisumun erään kauppakeskuksen käytäville oli ripusteltu joulukoristeita jo lokakuun lopulla. Vierailen tässä paikassa usein, sillä postilokeromme sijaitsee tämän keskuksen käytävällä.

Joulupäivänä ihmiset saattavat syödä vähän juhlavamman aterian, chapati-leipää, kanaa, riisiä tai ugalia. Ugali on maissijauhoista tehty tiivis puuro, jota syödään käsin. Ugali on kenialaisten jokapäiväinen ruoka. Limsa on juhlajuoma. Mandaasi-munkit ja makea maitotee ovat myös kenialaisten herkkua. Aina näihin herkkuihin ei kuitenkaan ole varaa sillä kenialaisista yli puolet elää köyhyysrajan alapuolella.

Tulin Keniaan syyskuussa 2007. Toimin täällä kummilapsihankkeen ja Matongon orpokodin yhdyshenkilönä. Keniassa vuoden lämpimin ajanjakso osuu juuri joulun aikoihin. Lämpötila täällä kotikaupungissani Kisumussa kohoaa yli +30 asteeseen.

Joulunvietto tapoja on monia ympäri maailman, mutta sanoma on sama; Jeesus lapsi syntyi maailmaan. Pääsiäistervehdys Keniassa on Yesu amufufuka! Jeesus on ylösnoussut! Uskomalla Jeesukseen meillä on iankaikkinen elämä hänessä.

”Usiku mtakatifu! Wengine walala, wakeshao ni Yosefu tu na Maria waliomlinda. Yesu mwana mzuri, Yesu mwana mzuri” (Jouluyö, juhlayö swahiliksi)

Levollista joulunaikaa sinulle ja läheisillesi! Kiitos kaikista esirukouksista ja tuesta työllemme.

Marja Ochieng
Lohjan seurakunnan nimikkolähetti, Kisumu, Kenia

Joulutervehdys Etiopiasta,

Joulukuussa Etiopiassa paistaa aurinko ja on lämmintä. Ajatukset lähestyvästä joulusta ovat varsin kaukaiset. Auringon laskiessa kello 18:00 jälkeen ajatukset karkaavat sitä vastoin jo hiljalleen lähestyvään jouluun. Voi melkein kuvitella olla lapsuuden tutuissa joulumaisemissa, kun ulkona on pimeätä. Varsinkin jos katsoo tähtitaivasta, joka on sanoinkuvaamattoman upea täällä itä – Afrikassa.

Olemme viettäneet jo useita jouluja täällä Etiopiassa, jonne tulimme vuonna 2008. Perheenä haluamme säilyttää monia samoja elementtejä joulusta kuin meillä olisi Suomessa. Joulukuusi tosin on muovinen ja kinkkua emme myöskään saa niin helposti, koska Etiopiassa ei syödä käytännössä ollenkaan sian lihaa. Mutta joululaulut soivat perheessämme usealla kielellä ja jouluevankeliumia luetaan kuten Suomessa.

Miten joulunviettomme eroaa sitten etiopialaisesta joulunvietosta? Merkittävin ero on siinä, että Etiopian joulua vietetään kaksi viikkoa myöhemmin johtuen heidän käyttämästään juliaanisesta kalenterista. Etiopialaisille joulu on perhejuhla, jolloin syödään hyvin heidän paikallista herkkuaan inzeraa ja kanawottia. Joissakin perheissä jaetaan myös pieniä lahjoja. Etiopian joulun aikaan me saatamme saada kutsun paikalliseen kotiin, jossa syömme yhdessä ja juomme lopuksi hyvät pannukahvit. Jos vierailemme kristityssä kodissa, niin tärkeätä on myös yhteinen rukous vierailun ja seurustelun yhteydessä.

Joulun aikaan koemme helposti haikeutta Suomeen sukulaisten luokse ja mieli myös kaipaa lunta ja pakkasta, jonka me yhdistämme jouluun. Toisaalta täällä olemme onnekkaita siinä mielessä, että voimme viettää joulua kahdesti yhden sijasta ja hyvällä onnella voimme saada kaksinkertaisen lahjamäärän! Joulun sanoma on kuitenkin sama niin Suomessa kuin täällä Etiopiassa. Meille on syntynyt Vapahtaja, Hän on Jeesus Kristus, syntiemme sovittaja.

Mika ja Tania sekä lapset Noah, Mateo, Naomi, Natanael ja Eden

Inkerin kirkon kapasiteetin vahvistaminen - Sopimuskohderaportti 1/2018

Hankkeen kuvaus lyhyesti:

Runsaat 400 vuotta sitten alkunsa saanut Inkerin kirkko toimii valtavalla maantieteellisellä alueella. Rekisteröityjä seurakuntia on kahdeksisenkymmentä, ja toiminnan piirissä on noin 5000 ihmistä. Kirkon hallinnolle ja taloudelle tällainen lähtökohta luo suuret haasteet. Inkerin kirkko oli syntyjään suomalaisen väestön kirkko. Monissa seurakunnissa kantavina voimina ovat kuitenkin nykyään muutkin kuin suomalaistaustaiset. Inkerin kirkko pyrkii olemaan kirkko kaikille sellaisille Venäjän asukkaille, jotka kokevat luterilaisen uskonkäsityksen itselleen läheiseksi.

Suomen Lähetysseuran antaman tuen tavoitteena on vahvistaa kirkon kapasiteettia toiminnallisesti, hallinnollisesti ja taloudellisesti.

Tämän hankkeen tuki kohdistuu kirkon keskushallinnon piirissä Pietarissa hoidettaviin tehtäviin, kirkon perhetyöhön sekä lapsi- ja nuorisotyöhön. Näiden kautta tuki heijastuu seurakuntiin muun muassa koulutuksen ja asiantuntija-avun kautta. Lähetysseura tukee Inkerin kirkkoa sekä taloudellisen toimintatuen että työntekijöidensä työpanoksen kautta. Kirkon lähes kaikki keskeiset vastuutehtävät ovat paikallisten hoidossa. Suomalaiset työntekijät voivat kuitenkin edelleen antaa myönteisen kehittämispanoksensa eräissä asiantuntijatehtävissä.

Toiminta ja tulokset raportointiaikana 7-12/2018 ja 1-6/2018:

Keskustoimisto

Inkerin kirkon Keskustoimisto huolehtii seurakuntien kristillisestä elämästä, talouden ja hallinnon kehittämisestä ja vastaa kirkon ulkosuhteista ja yhteydenpidosta maailmalle. Suomen Lähetysseuran työntekijä Merja Kramsu toimii Inkerin kirkon ulkoasiain sihteerinä. Hän työskentelee piispan sihteerinä ja hoitaa mm. kirkon ulkomaista kirjeenvaihtoa. Piispan toimisto ja kirkon eri osastojen toimistot sijaitsevat kirkon keskustoimistossa. Osastot ovat lapsi- ja nuorisotyön osasto, diakoniaosasto, talousosasto ja lähetysosasto. Kirkko on myös palkannut oman juristin joka avustaa seurakunnat juridisissa asioissa ja vastaa mm. kirkon omaisuuden rekisteröinneistä. Kahdeksasta eri rovastikunnan jäsenestä koostuva kirkkohallitus käsittelee ja tekee päätöksiä kirkon ajankohtaisista asioista.

Merkkivuosi

I4.9.2015 tuli tasan 25 vuotta siitä kun Inkerin kirkko rekisteröitiin uudelleen ja kirkko sai taas oikeuden toimia Neuvostoliiton ajan jälkeen. On perustettu Inkerin kirkon kirjakustantamo ”Verbum”, ”Herran sana pysyy iäti”, jonka toimitusjohtajaksi valittiin kirkon pääsihteeri Mihail Ivanov. Kirkon nimittämä työryhmä on vuoden aikana kokoontunut säännöllisesti ja työstänyt kirkon uutta strategiaa 2018–2025. Työryhmä on työskentelyvaiheessa kerännyt seurakunnilta ajankohtaisia tietoja kyselyn avulla ja on saanut tärkeitä tietoja mm. jumalanpalveluksen kävijämäärästä, seurakuntien viestinnästä, diakoniatyöstä, myöskin tietoja siitä miten yhteys keskustoimiston ja seurakuntien välillä toimii. Tuki seurakunnille keskustoimistosta halutaan uudella strategiakaudella kehittää parempaan suuntaan. ”Kirkon kasvuun liittyy hyvin paljon tiedotus sekä opetus. Kuinka kutsutaan ihmiset mukaan ja miten osallistamme heidät. Haluamme panostaa erityisesti seuraavina vuosina rippikouluopetukseen sekä tiedottamiseen ja tukea seurakunnissa siinä työssä”, toteaa työryhmän jäsen Ivan Laptev.

Muut tärkeät tapahtumat

kirkko osallistui Euroopan kirkkojen yleiskokoukseen Serbiassa toukokuussa. Inkerin kirkkoa edusti piispan vikaari Olav Panchu. Barentsin kirkkojen neuvosto kokoontui lokakuussa Hatsinaan. Neuvostoon kuuluu luterilaisten ja ortodoksisten kirkkojen hiippakuntia Barentsin alueelta Norjasta, Ruotsista, Suomesta ja Venäjältä. Inkerin kirkon edustajina oli mukan Piispa Aarre Kuukauppi sekä Murmanskin kirkkoherra Aleksander Voltshok. Neuvosto keskusteli muun muassa seurakuntien välisen kanssakäymisen lisäämisestä, lasten ja nuorten merkityksestä ekumenian tulevaisuudelle sekä arktisen alueen herkkyydestä. Inkerin kirkko järjesti kulttuuriohjelmaa ja osallistujat tutustuivat m.m Pietariin Pyhän Marian kirkkoon sekä ortodoksisen Pyhän Aleksanteri Nevskin Lavran ortodoksikeskukseen.

Uuden strategian myötä halutaan panostaa seurakuntien rippikouluopetukseen

Suomen Lähetysseuran tuen tavoitteena on Inkerin kirkon kasvatustyön kautta olla mukana tukemassa ja vahvistamassa lasten ja nuorten kristillistä kasvua ja arvopohjaa. Lapsi- ja nuorisotyön osastoon kuuluu lapsi-ja nuoriso-osaston johtaja, muutamat alueelliset lapsi- ja nuorisotyöntekijät sekä joukko vapaaehtoisia. Inkerin kirkon lapsi- ja nuorisotyön tavoitteena on kehittää ja tukea rovastikuntien ja yksittäisten seurakuntien lapsi- ja nuorisotyötä järjestämällä lapsi- ja nuorisotyöntekijöille koulutusta ja seminaareja ja sen lisäksi erilaisia tapahtumia lapsille ja nuorille. Koulutusta saavat pyhäkoulun opettajat, lapsi- ja nuorisotyönohjaajat ja vapaaehtoiset. Perinteisesti tärkeää toimintaa ovat alueelliset lasten ja nuorten leirit, joilla osallistujia on parhaimmillaan mukana yli 200. Leiritoiminta on Inkerin kirkossa vilkasta ja pyörii pitkälti vapaaehtoisten työpanoksen varassa. Lapsi- ja nuorisotyötoimikunta auttaa seurakuntia tarvittaessa lapsi- ja nuorisotyöhön liittyvän suunnittelun teossa ja toteutuksessa. Pyhäkoulutyö on myös luontainen osa seurakuntien toimintaa. Sen tavoitteena on opettaa ja vahvistaa perheiden kristillisiä perinteitä ja auttaa vanhempia kotien kristillisessä kasvatuksessa. Yksi tärkeä tehtävä on kristillisten lasten ja nuorten kirjallisuuden, rippikoulumateriaalin ja työntekijöiden tarvitseman muun materiaalin jakaminen seurakuntiin.

Lastenleirit ovat tärkeä toimintamuoto lapsityössä. Osaston johtaja kirjoittaa: ”Viime vuosina Kelttoon on saapunut lastenleirille yhtäaikaisesti jopa noin 160 lasta ja 40 isosta/ohjaajaa, mikä toi paljon haasteita leirin toteutukseen: keittiöhenkilökunta työskenteli tauotta, lautasia ei riittänyt kaikille lapsille, osa leiriläisistä nukkui opetustilojen lattioilla patjojen päällä. Joillekin lapsille oli myös raskasta jaksaa niin suuressa väkimäärässä, jolloin heistä tuli levottomampia ja hermostuneempia. Koska haasteet olivat suuria mutta lapsi- ja nuorisotyönosasto ei halunnut estää kenenkään lapsen pääsyä leirille, tehtiin päätös, että leiri jaetaan kahteen peräkkäiseen leiriin, jotka ovat ohjelmaltaan samanlaisia mutta osallistujamäärät leireillä ovat näin ollen pienemmät. Kummankin leirin edeltävänä päivänä oli isoskoulutus uusille nuoremmille isosille sekä leirivalmisteluja. Ensimmäisellä leirillä oli 63 lasta, toisella leirillä 67. Yhteensä leirillä oli siis 130 lasta. Leirien ohjelmat olivat siis päällisin puolin identtiset. Ikäryhmät vain vaihtelivat hieman eri leireillä. Ensimmäisellä leirillä lapset olivat 3-14-vuotiaita, toisella leirillä 7-14-vuotiaita. Raamattutunneilla lapsille kerrottiin raamatunkertomusten avulla Jumalan taisteluvarustuksesta. Lapset saivat valita leirillä myös oman harrastuspajan: teatteri-, musiikki-, urheilu-, tai kuvataidepajan.

Raamattutuntien ja pajojen lisäksi joka ilta oli yhteinen iltaohjelma ja iltarukous alttarilla Kelton kirkossa. Järjestettiin myös leiriolympialaiset, leiriseikkailu ja rastirata Isä meidän -rukouksen pohjalta. Molemmat leirit päättyivät lasten jumalanpalvelukseen ja lasten siunaamiseen alttarilla. Jälleen kerran monet lapset eivät olisi halunneet vielä lähteä kotiin leirin päätyttyä. Leiriläiset olivat niin pyhäkoululaisia kuin ensimmäistä kertaa kirkon toimintaan mukaan tulleita. Meille on todella tärkeää ja arvokasta, että joka vuosi isostiimiimme tulee uusia ihmisiä. Tällä tavalla on mahdollistaa siirtää kokemusta leirillä toimimisesta eteenpäin. On myös mukavaa, että isosina on sellaisia henkilöitä, jotka ovat olleet aikaisemmin leireillä osallistujina ja haaveilleet joskus tulevansa isoseksi samoille leireille. Eräs tyttö, joka oli isosena molemmilla leireillä, ei voinut ensin uskoa saaneensa kutsun auttamaan leirille. Hän kertoi meille leirillä, että kutsun saaminen oli hänelle valtava ilo ja kunnia.Vuoden alussa tammikuussa järjestimme Keltossa nuortenleirin. Olimme iloisia suuresta osallistujamäärästä. Leirin aikana käsittelimme Israelin kansan vaellusta erämaassa ja raamattukohdan hengellistä merkitystä meille itsellemme tänä päivänä.

Iloitsimme siitä, että leirille tuli osallistujia myös kaukaisemmista Inkerin kirkon seurakunnista: Kazanista, Moskovasta, Borisoglebskista, Murkanskista, Sodderista. Maaliskuussa järjestimme kesäleirien suunnittelupalaverin. Seminaarin tapahtumapaikkana oli Inkerin kirkon Teologinen Instituutti. Syvennyimme muun muassa ryhmätyöskentelytaitoihin, kuuntelimme opetusta lähetystyöstä ja saimme kuulla myös luennon juridisista erityispiirteistä hengellisessä työssä lasten ja nuorten parissa (nykyisen uuden lainsäädännön puitteissa). Suuri osa ajasta meni tietysti itse kesätapahtumien suunnitteluun. Kaikki osallistujat palasivat kotiin uusilla ideoilla varustettuina. Toukokuun alussa järjestimme nuortenleirin Kupanitsassa. Leirin erityisyytenä oli se, että muun hengellisen ohjelman lisäksi, nuoret perehtyivät verkkolähetystyön perusteisiin – kuinka kirjoittaa kommentteja ja tehdä videoita evankelioidakseen sosiaalisen median kautta.

Tärkeäksi osaston toiminnaksi katsotaan lasten ja nuorisotyöntekijäkurssi. Maaliskuussa 2015 kirkko sai 5 uutta lapsi ja nuorisotyöntekijää. Piispa Aarre Kuukauppi siunasi nuoret uuteen tehtävään Kelton kirkossa 11.3 jumalanpalveluksen yhteydessä viimeisen kurssijakson päätteeksi. Uudet lapsi- ja nuorisotyöntekijät tulevat Tyrön seurakunnasta, Pietarin Pyhän Anna seurakunnasta, Petroskoin seurakunnasta ja Kelton seurakunnasta. Kaksi vuotta kestäneen, viisi lähijaksoa sisältäneen kurssin vetäjänä toimi Jelena Tatti, joka aikaisemmin toimi osaston johtajana. Kursseilla opettivat mm. Ivan Laptev, Terhi ja Pentti Smeds sekä Heli Makarova. 7-11.3. pidetyn lapsi- ja nuoristyönkurssin loppujaksoon sisältyivät myös lopputentit, jossa piti osoittaa Vanhan ja Uuden testamentin, Katekismuksen, luterilaisen teologian ja kirkkohistorian tuntemusta.

Lähetysseuran tukeman Inkerin kirkon perhetyön tavoitteena on kirkon ja seurakuntien perhetyön kehittäminen ja tukeminen. Työn painopisteenä on perhetyöntekijöiden koulutuksessa. Perhetyön kautta seurakuntia kannustetaan kehittämään toimintaansa enemmän perheiden tarpeita ajatellen. Venäjällä avioerot ovat yleisiä, samoin perheväkivalta. Perhetyö on osoittautunut tarpeelliseksi myös kirkon työntekijöiden perheiden tukemisessa. Natalja Antipova Rzevin seurakunnasta toimii perhetyön koordinaattorina ja hänen vastuullaan on seminaarien ja koulutusten suunnitteleminen ja järjestäminen sekä perhetyön kehittäminen kirkossa. Apuna hänellä on työryhmä, joka koostuu pariskunnista, jotka ovat käyneet kirkon koulutuksia ja tekevät sitoutuneesti kirkon perhetyötä. Erilaisten koulutusten tavoitteina on vahvistaa perheitä kirkon avioliittotyön kautta ja auttaa puolisoita ymmärtämään itseään ja toisiaan, helpottaa ristiriidoissa ja konfliktitilanteissa sekä tukea vanhempien ja lasten välisissä suhteissa.

Seurakunnissa järjestetään avioliittoseminaareja, perheleirejä ja vanhemmille suunnattuja lasten kasvatusseminaareja. Perhetyöntekijöiden koulutus pidetään Keltossa yhteistyössä Teologisen Instituutin kanssa. Osallistujat saavat kurssin kautta valmiudet toimia omissa seurakunnissa ja rovastikunnissa ja kehittää perhetyötä. Apuna koordinaattorilla on perhetyön tiimi. Perhetyöntekijäkurssi koostuu kuudesta opetusjaksosta. Marraskuun kurssin teema oli lasten kasvatus ja lapsen ja vanhempien välinen suhde. Olga Lebedeva Nishnij Novgorodista on ollut mukana perhetyön tiimissä jo kohta kymmenen vuotta. Koulutukseltaan hän on psykologi ja järjestää seurakunnissa kursseja erityisesti lasten kasvatuksesta ja seurustelu- ja avioliittokursseja. Olga toimi tämän jakson pääluennoitsijana. Neljän päivän opetusjaksossa käyttivät mm. Nicky ja Sila Leen ”kurssi vanhemmille” materiaalia joka on käännetty venäjäksi. Viides jakso pidettiin huhtikuussa. Natalja Antipov perhetyön koordinaattori ja kotoisin Rzevistä kertoo: Päätavoite tällä kurssilla oli tutustua alfakurssin avioliitto-materiaaliin jotta kurssilaiset osaisivat koulutuksen jälkeen käyttää kyseistä materiaalia avioliittokurssin järjestämisessä omissa seurakunnissa. Kurssilaiset saivat koko kokoelman omakseen koostuen cd levystä, opintokirjasta ja siihen kuuluvasta tehtävävihkosta ja opettajan kirjasta”.

6.5.2018 vihittiin Kelton kirkossa neljä uutta diakonia ja yksi katekeetta. Uudet palvelijat palvelee Kazanin seurakunnassa, Pskovin seurakunnassa, Svetogorskin seurakunnassa ja Moskovan seurakunnassa. Vihkiminen toimitti piispa Aarre kuukauppi ja avustajana pappina oli Kelton seurakunnan pappi ja Instituutin rehtori Ivan Laptev.

Terveiset ja kiitokset tukijoille:

Lämmin kiitos teille kaikille jotka olette mukana tukemassa tätä tärkeätä työtä Inkerin kirkossa. Rukousaiheiksi haluamme jättää piispa, keskuskanslian työntekijät ja seurakuntien papit. Rukoilemme lapsi- ja nuorisotyön osaston, vapaaehtoisten ja vastuunkantajien puolesta. Rukousaiheiksi haluamme jättää seurakunnat ja niiden toiminta. Rukoilemme seurakuntien perhetyön puolesta ja perhekoordinaattorin sekä hänen perheensä puolesta. Rukoilemme erityisesti lasten, nuorten ja perheiden puolesta, syrjäytyneiden, vammaisten ja sairaiden puolesta ja kirkon tavoittavan työn puolesta näiden ihmisten parissa.

Raportoija: Christina Heikkilä, kirkollisen työn koordinaattori Venäjällä