Syksyn 2018 kuulumisia Siperian suunnalta

“Jotka kyynelin kylvävät, ne riemuiten korjaavat. Jotka itkien menevät kylvämään vakkaansa kantaen, ne riemuiten palaavat kotiin lyhteet sylissään.”
Ps. 126:5-6

Novosibirsk

Paljon on tapahtunut viimeisen rukouskirjeemme jälkeen. Novosibirskissa elämme uusien ideoiden aikaa. Kirkkoherramme Timurin kanssa on hyvä kokeilla uusia ja erilaisia toimintamuotoja seurakunnassa. Yhtenä hyvänä esimerkkinä olivat viime viikonlopun joulumyyjäiset. Kun aloimme alkusyksystä ideoimaan tapahtumaa, Timurin vastaus oli ” En tiedä miten sellainen järjestetään, enkä oikein ymmärrä miksi, mutta tehdään vaan. Haluan oppia ja ymmärtää”. Ja niin me yhdessä aloimme järjestää tapahtumaa. Timur ja Markus harjoittelivat laulun, jonka he esittivät myyjäisten keskellä.

Timur piti pienen puheen joulusta ja joulun sankarista Jeesuksesta. Erityisesti iloitsimme, että tätä puhetta oli seurakuntalaisen joukossa kuuntelemassa myös niitä jotka olivat ihan ensimmäistä kertaa kirkolla. Näin joulumyyjäiset saivat olla kutsumassa ihmisiä evankeliumin äärelle.

Sielunhoitokurssi

Joulukuun alussa pastori Petri Välimäki oli pitämässä sielunhoitoseminaaria Novosibirskissa. Tämä viikonloppu kokosi reilut parikymmentä osallistujaa eri seurakunnista myös muista kirkkokunnista. Sielunhoito on erityisen tärkeä tässä kulttuurissa, jossa ihmisen pitää pärjätä suurienkin vaikeuksien keskellä. Tammikuussa olisi tarkoitus vielä aloittaa sielunhoitoryhmä lähettitoverimme Saaran johdolla. Rukoillaan, että tähän ryhmään olisi tulijoita.

Omskin kuulumisia

Nyt on aihetta kiitokseen! Kaksi tyttöä Lidia ja Lilja, muuttivat syksyllä Orlovkan kylästä Omskiin opiskelemaan. He ovat nyt syksyn ajan käyneet säännöllisesti Omskin seurakunnan jumalanpalveluksissa ja nuorten illoissa, joita olemme pitäneet syksyn aikana Omskissa. He ovat myös lähteneet diakoni Valerin kanssa Omskin lähikyliin pitämään lapsille pyhäkoulua. Miten ja miksi juuri he tahtovat palvella näin? He ovat niitä, jotka ovat itse saaneet olla mukana Markuksen ja Valjan kerhossa, kesän leireillä ja pienillä viikonloppu leireillä Omskissa. He ovat saaneet kasvaa uskoon ja haluavat jakaa tästä myös muille. Mari on saanut viime vuosien ajan varustaa Valjaa lapsityöhön ja nyt Valja puolestaan saa varustaa näitä tyttöjä, auttaa ja opettaa pitämään pyhäkoulua, erilaisia leikkejä ja askarteluja. Iloitsemme tästä pienestä mutta tärkeästä alusta. Merkki siitä, että työllämme on jatkuvuutta.

Tulkoon Joulu

Joulu lähestyy. Tänäkin jouluna jaamme lapsille joululahjoja lasten tuberkuloosisairaalassa ja -parantolassa ja Karasevon kylän koululla. Erityisesti saamme iloita, siitä että pääsemme lasten sairaalaan ja kylän kouluun kertomaan lapsille evankeliumia nukketeatterin avulla. Nukketeatterissa seikkailevat erilaiset eläimet, jotka kuulevat suuresta ihmeestä. Hiiri haluaa ottaa selvän mistä on kysymys ja niin he yhdessä päätyvät seimen äärelle Jeesus lapsen luokse. Kiitos kulunestä vuodesta, rukouksista, vierellämme kulkemisesta, posteista, taloudellisesta tuesta. Ilman teitä ystävät emme voisi täällä palvella.

Siunattua joulua ja alkavaa uutta vuotta

Krismasi Njema, Yesu amezaliwa! Hyvää Joulua, Jeesus on syntynyt!

Tätä tervehdystä kuulee Keniassa joulunaikaan. Kenialaisten juhlapäivä on joulupäivä. Jouluaatto on ihan normaali työpäivä. Joulupäivänä kirkossamme on jumalanpalvelus, joskus aikaisin aamulla tai sitten normaaliin aikaan noin kymmeneltä. Käytän sanaa noin, sillä Keniassa tilaisuudet alkavat aina myöhässä, sitten kun ihmisiä on tullut sopiva määrä koolle. Kirkkomatka maaseudulla saattaa olla pitkä, ihmiset kävelevät polkuja pitkin kirkkoon. Jumalanpalvelukseen ihmiset laittavat aina hienoimmat vaatteensa päälle. Monilla lapsilla tämä tarkoittaa sitä toista vaatekertaa pakollisen koulupuvun lisäksi. Jumalanpalveluksessa kuorot laulavat lauluja ja musiikki on muutenkin suuressa osassa.

Jouluna saatetaan vierailla sukulaisten luona tai käydä lähimmässä kaupungissa. Eräänä joulupäivänä vein ystävän Kisumun lentokentälle. Sinne oli tulllut paljon perheitä yhdessä katsomaan lentokoneita. Isoissa kaupoissa lapset voivat käydä ottamassa kasvomaalauksen ja saavat väännellyn ilmapallon lahjaksi. Yllätyksekseni tänä vuonna Kisumun erään kauppakeskuksen käytäville oli ripusteltu joulukoristeita jo lokakuun lopulla. Vierailen tässä paikassa usein, sillä postilokeromme sijaitsee tämän keskuksen käytävällä.

Joulupäivänä ihmiset saattavat syödä vähän juhlavamman aterian, chapati-leipää, kanaa, riisiä tai ugalia. Ugali on maissijauhoista tehty tiivis puuro, jota syödään käsin. Ugali on kenialaisten jokapäiväinen ruoka. Limsa on juhlajuoma. Mandaasi-munkit ja makea maitotee ovat myös kenialaisten herkkua. Aina näihin herkkuihin ei kuitenkaan ole varaa sillä kenialaisista yli puolet elää köyhyysrajan alapuolella.

Tulin Keniaan syyskuussa 2007. Toimin täällä kummilapsihankkeen ja Matongon orpokodin yhdyshenkilönä. Keniassa vuoden lämpimin ajanjakso osuu juuri joulun aikoihin. Lämpötila täällä kotikaupungissani Kisumussa kohoaa yli +30 asteeseen.

Joulunvietto tapoja on monia ympäri maailman, mutta sanoma on sama; Jeesus lapsi syntyi maailmaan. Pääsiäistervehdys Keniassa on Yesu amufufuka! Jeesus on ylösnoussut! Uskomalla Jeesukseen meillä on iankaikkinen elämä hänessä.

”Usiku mtakatifu! Wengine walala, wakeshao ni Yosefu tu na Maria waliomlinda. Yesu mwana mzuri, Yesu mwana mzuri” (Jouluyö, juhlayö swahiliksi)

Levollista joulunaikaa sinulle ja läheisillesi! Kiitos kaikista esirukouksista ja tuesta työllemme.

Marja Ochieng
Lohjan seurakunnan nimikkolähetti, Kisumu, Kenia

Joulutervehdys Etiopiasta,

Joulukuussa Etiopiassa paistaa aurinko ja on lämmintä. Ajatukset lähestyvästä joulusta ovat varsin kaukaiset. Auringon laskiessa kello 18:00 jälkeen ajatukset karkaavat sitä vastoin jo hiljalleen lähestyvään jouluun. Voi melkein kuvitella olla lapsuuden tutuissa joulumaisemissa, kun ulkona on pimeätä. Varsinkin jos katsoo tähtitaivasta, joka on sanoinkuvaamattoman upea täällä itä – Afrikassa.

Olemme viettäneet jo useita jouluja täällä Etiopiassa, jonne tulimme vuonna 2008. Perheenä haluamme säilyttää monia samoja elementtejä joulusta kuin meillä olisi Suomessa. Joulukuusi tosin on muovinen ja kinkkua emme myöskään saa niin helposti, koska Etiopiassa ei syödä käytännössä ollenkaan sian lihaa. Mutta joululaulut soivat perheessämme usealla kielellä ja jouluevankeliumia luetaan kuten Suomessa.

Miten joulunviettomme eroaa sitten etiopialaisesta joulunvietosta? Merkittävin ero on siinä, että Etiopian joulua vietetään kaksi viikkoa myöhemmin johtuen heidän käyttämästään juliaanisesta kalenterista. Etiopialaisille joulu on perhejuhla, jolloin syödään hyvin heidän paikallista herkkuaan inzeraa ja kanawottia. Joissakin perheissä jaetaan myös pieniä lahjoja. Etiopian joulun aikaan me saatamme saada kutsun paikalliseen kotiin, jossa syömme yhdessä ja juomme lopuksi hyvät pannukahvit. Jos vierailemme kristityssä kodissa, niin tärkeätä on myös yhteinen rukous vierailun ja seurustelun yhteydessä.

Joulun aikaan koemme helposti haikeutta Suomeen sukulaisten luokse ja mieli myös kaipaa lunta ja pakkasta, jonka me yhdistämme jouluun. Toisaalta täällä olemme onnekkaita siinä mielessä, että voimme viettää joulua kahdesti yhden sijasta ja hyvällä onnella voimme saada kaksinkertaisen lahjamäärän! Joulun sanoma on kuitenkin sama niin Suomessa kuin täällä Etiopiassa. Meille on syntynyt Vapahtaja, Hän on Jeesus Kristus, syntiemme sovittaja.

Mika ja Tania sekä lapset Noah, Mateo, Naomi, Natanael ja Eden

Inkerin kirkon kapasiteetin vahvistaminen - Sopimuskohderaportti 1/2018

Hankkeen kuvaus lyhyesti:

Runsaat 400 vuotta sitten alkunsa saanut Inkerin kirkko toimii valtavalla maantieteellisellä alueella. Rekisteröityjä seurakuntia on kahdeksisenkymmentä, ja toiminnan piirissä on noin 5000 ihmistä. Kirkon hallinnolle ja taloudelle tällainen lähtökohta luo suuret haasteet. Inkerin kirkko oli syntyjään suomalaisen väestön kirkko. Monissa seurakunnissa kantavina voimina ovat kuitenkin nykyään muutkin kuin suomalaistaustaiset. Inkerin kirkko pyrkii olemaan kirkko kaikille sellaisille Venäjän asukkaille, jotka kokevat luterilaisen uskonkäsityksen itselleen läheiseksi.

Suomen Lähetysseuran antaman tuen tavoitteena on vahvistaa kirkon kapasiteettia toiminnallisesti, hallinnollisesti ja taloudellisesti.

Tämän hankkeen tuki kohdistuu kirkon keskushallinnon piirissä Pietarissa hoidettaviin tehtäviin, kirkon perhetyöhön sekä lapsi- ja nuorisotyöhön. Näiden kautta tuki heijastuu seurakuntiin muun muassa koulutuksen ja asiantuntija-avun kautta. Lähetysseura tukee Inkerin kirkkoa sekä taloudellisen toimintatuen että työntekijöidensä työpanoksen kautta. Kirkon lähes kaikki keskeiset vastuutehtävät ovat paikallisten hoidossa. Suomalaiset työntekijät voivat kuitenkin edelleen antaa myönteisen kehittämispanoksensa eräissä asiantuntijatehtävissä.

Toiminta ja tulokset raportointiaikana 7-12/2018 ja 1-6/2018:

Keskustoimisto

Inkerin kirkon Keskustoimisto huolehtii seurakuntien kristillisestä elämästä, talouden ja hallinnon kehittämisestä ja vastaa kirkon ulkosuhteista ja yhteydenpidosta maailmalle. Suomen Lähetysseuran työntekijä Merja Kramsu toimii Inkerin kirkon ulkoasiain sihteerinä. Hän työskentelee piispan sihteerinä ja hoitaa mm. kirkon ulkomaista kirjeenvaihtoa. Piispan toimisto ja kirkon eri osastojen toimistot sijaitsevat kirkon keskustoimistossa. Osastot ovat lapsi- ja nuorisotyön osasto, diakoniaosasto, talousosasto ja lähetysosasto. Kirkko on myös palkannut oman juristin joka avustaa seurakunnat juridisissa asioissa ja vastaa mm. kirkon omaisuuden rekisteröinneistä. Kahdeksasta eri rovastikunnan jäsenestä koostuva kirkkohallitus käsittelee ja tekee päätöksiä kirkon ajankohtaisista asioista.

Merkkivuosi

I4.9.2015 tuli tasan 25 vuotta siitä kun Inkerin kirkko rekisteröitiin uudelleen ja kirkko sai taas oikeuden toimia Neuvostoliiton ajan jälkeen. On perustettu Inkerin kirkon kirjakustantamo ”Verbum”, ”Herran sana pysyy iäti”, jonka toimitusjohtajaksi valittiin kirkon pääsihteeri Mihail Ivanov. Kirkon nimittämä työryhmä on vuoden aikana kokoontunut säännöllisesti ja työstänyt kirkon uutta strategiaa 2018–2025. Työryhmä on työskentelyvaiheessa kerännyt seurakunnilta ajankohtaisia tietoja kyselyn avulla ja on saanut tärkeitä tietoja mm. jumalanpalveluksen kävijämäärästä, seurakuntien viestinnästä, diakoniatyöstä, myöskin tietoja siitä miten yhteys keskustoimiston ja seurakuntien välillä toimii. Tuki seurakunnille keskustoimistosta halutaan uudella strategiakaudella kehittää parempaan suuntaan. ”Kirkon kasvuun liittyy hyvin paljon tiedotus sekä opetus. Kuinka kutsutaan ihmiset mukaan ja miten osallistamme heidät. Haluamme panostaa erityisesti seuraavina vuosina rippikouluopetukseen sekä tiedottamiseen ja tukea seurakunnissa siinä työssä”, toteaa työryhmän jäsen Ivan Laptev.

Muut tärkeät tapahtumat

kirkko osallistui Euroopan kirkkojen yleiskokoukseen Serbiassa toukokuussa. Inkerin kirkkoa edusti piispan vikaari Olav Panchu. Barentsin kirkkojen neuvosto kokoontui lokakuussa Hatsinaan. Neuvostoon kuuluu luterilaisten ja ortodoksisten kirkkojen hiippakuntia Barentsin alueelta Norjasta, Ruotsista, Suomesta ja Venäjältä. Inkerin kirkon edustajina oli mukan Piispa Aarre Kuukauppi sekä Murmanskin kirkkoherra Aleksander Voltshok. Neuvosto keskusteli muun muassa seurakuntien välisen kanssakäymisen lisäämisestä, lasten ja nuorten merkityksestä ekumenian tulevaisuudelle sekä arktisen alueen herkkyydestä. Inkerin kirkko järjesti kulttuuriohjelmaa ja osallistujat tutustuivat m.m Pietariin Pyhän Marian kirkkoon sekä ortodoksisen Pyhän Aleksanteri Nevskin Lavran ortodoksikeskukseen.

Uuden strategian myötä halutaan panostaa seurakuntien rippikouluopetukseen

Suomen Lähetysseuran tuen tavoitteena on Inkerin kirkon kasvatustyön kautta olla mukana tukemassa ja vahvistamassa lasten ja nuorten kristillistä kasvua ja arvopohjaa. Lapsi- ja nuorisotyön osastoon kuuluu lapsi-ja nuoriso-osaston johtaja, muutamat alueelliset lapsi- ja nuorisotyöntekijät sekä joukko vapaaehtoisia. Inkerin kirkon lapsi- ja nuorisotyön tavoitteena on kehittää ja tukea rovastikuntien ja yksittäisten seurakuntien lapsi- ja nuorisotyötä järjestämällä lapsi- ja nuorisotyöntekijöille koulutusta ja seminaareja ja sen lisäksi erilaisia tapahtumia lapsille ja nuorille. Koulutusta saavat pyhäkoulun opettajat, lapsi- ja nuorisotyönohjaajat ja vapaaehtoiset. Perinteisesti tärkeää toimintaa ovat alueelliset lasten ja nuorten leirit, joilla osallistujia on parhaimmillaan mukana yli 200. Leiritoiminta on Inkerin kirkossa vilkasta ja pyörii pitkälti vapaaehtoisten työpanoksen varassa. Lapsi- ja nuorisotyötoimikunta auttaa seurakuntia tarvittaessa lapsi- ja nuorisotyöhön liittyvän suunnittelun teossa ja toteutuksessa. Pyhäkoulutyö on myös luontainen osa seurakuntien toimintaa. Sen tavoitteena on opettaa ja vahvistaa perheiden kristillisiä perinteitä ja auttaa vanhempia kotien kristillisessä kasvatuksessa. Yksi tärkeä tehtävä on kristillisten lasten ja nuorten kirjallisuuden, rippikoulumateriaalin ja työntekijöiden tarvitseman muun materiaalin jakaminen seurakuntiin.

Lastenleirit ovat tärkeä toimintamuoto lapsityössä. Osaston johtaja kirjoittaa: ”Viime vuosina Kelttoon on saapunut lastenleirille yhtäaikaisesti jopa noin 160 lasta ja 40 isosta/ohjaajaa, mikä toi paljon haasteita leirin toteutukseen: keittiöhenkilökunta työskenteli tauotta, lautasia ei riittänyt kaikille lapsille, osa leiriläisistä nukkui opetustilojen lattioilla patjojen päällä. Joillekin lapsille oli myös raskasta jaksaa niin suuressa väkimäärässä, jolloin heistä tuli levottomampia ja hermostuneempia. Koska haasteet olivat suuria mutta lapsi- ja nuorisotyönosasto ei halunnut estää kenenkään lapsen pääsyä leirille, tehtiin päätös, että leiri jaetaan kahteen peräkkäiseen leiriin, jotka ovat ohjelmaltaan samanlaisia mutta osallistujamäärät leireillä ovat näin ollen pienemmät. Kummankin leirin edeltävänä päivänä oli isoskoulutus uusille nuoremmille isosille sekä leirivalmisteluja. Ensimmäisellä leirillä oli 63 lasta, toisella leirillä 67. Yhteensä leirillä oli siis 130 lasta. Leirien ohjelmat olivat siis päällisin puolin identtiset. Ikäryhmät vain vaihtelivat hieman eri leireillä. Ensimmäisellä leirillä lapset olivat 3-14-vuotiaita, toisella leirillä 7-14-vuotiaita. Raamattutunneilla lapsille kerrottiin raamatunkertomusten avulla Jumalan taisteluvarustuksesta. Lapset saivat valita leirillä myös oman harrastuspajan: teatteri-, musiikki-, urheilu-, tai kuvataidepajan.

Raamattutuntien ja pajojen lisäksi joka ilta oli yhteinen iltaohjelma ja iltarukous alttarilla Kelton kirkossa. Järjestettiin myös leiriolympialaiset, leiriseikkailu ja rastirata Isä meidän -rukouksen pohjalta. Molemmat leirit päättyivät lasten jumalanpalvelukseen ja lasten siunaamiseen alttarilla. Jälleen kerran monet lapset eivät olisi halunneet vielä lähteä kotiin leirin päätyttyä. Leiriläiset olivat niin pyhäkoululaisia kuin ensimmäistä kertaa kirkon toimintaan mukaan tulleita. Meille on todella tärkeää ja arvokasta, että joka vuosi isostiimiimme tulee uusia ihmisiä. Tällä tavalla on mahdollistaa siirtää kokemusta leirillä toimimisesta eteenpäin. On myös mukavaa, että isosina on sellaisia henkilöitä, jotka ovat olleet aikaisemmin leireillä osallistujina ja haaveilleet joskus tulevansa isoseksi samoille leireille. Eräs tyttö, joka oli isosena molemmilla leireillä, ei voinut ensin uskoa saaneensa kutsun auttamaan leirille. Hän kertoi meille leirillä, että kutsun saaminen oli hänelle valtava ilo ja kunnia.Vuoden alussa tammikuussa järjestimme Keltossa nuortenleirin. Olimme iloisia suuresta osallistujamäärästä. Leirin aikana käsittelimme Israelin kansan vaellusta erämaassa ja raamattukohdan hengellistä merkitystä meille itsellemme tänä päivänä.

Iloitsimme siitä, että leirille tuli osallistujia myös kaukaisemmista Inkerin kirkon seurakunnista: Kazanista, Moskovasta, Borisoglebskista, Murkanskista, Sodderista. Maaliskuussa järjestimme kesäleirien suunnittelupalaverin. Seminaarin tapahtumapaikkana oli Inkerin kirkon Teologinen Instituutti. Syvennyimme muun muassa ryhmätyöskentelytaitoihin, kuuntelimme opetusta lähetystyöstä ja saimme kuulla myös luennon juridisista erityispiirteistä hengellisessä työssä lasten ja nuorten parissa (nykyisen uuden lainsäädännön puitteissa). Suuri osa ajasta meni tietysti itse kesätapahtumien suunnitteluun. Kaikki osallistujat palasivat kotiin uusilla ideoilla varustettuina. Toukokuun alussa järjestimme nuortenleirin Kupanitsassa. Leirin erityisyytenä oli se, että muun hengellisen ohjelman lisäksi, nuoret perehtyivät verkkolähetystyön perusteisiin – kuinka kirjoittaa kommentteja ja tehdä videoita evankelioidakseen sosiaalisen median kautta.

Tärkeäksi osaston toiminnaksi katsotaan lasten ja nuorisotyöntekijäkurssi. Maaliskuussa 2015 kirkko sai 5 uutta lapsi ja nuorisotyöntekijää. Piispa Aarre Kuukauppi siunasi nuoret uuteen tehtävään Kelton kirkossa 11.3 jumalanpalveluksen yhteydessä viimeisen kurssijakson päätteeksi. Uudet lapsi- ja nuorisotyöntekijät tulevat Tyrön seurakunnasta, Pietarin Pyhän Anna seurakunnasta, Petroskoin seurakunnasta ja Kelton seurakunnasta. Kaksi vuotta kestäneen, viisi lähijaksoa sisältäneen kurssin vetäjänä toimi Jelena Tatti, joka aikaisemmin toimi osaston johtajana. Kursseilla opettivat mm. Ivan Laptev, Terhi ja Pentti Smeds sekä Heli Makarova. 7-11.3. pidetyn lapsi- ja nuoristyönkurssin loppujaksoon sisältyivät myös lopputentit, jossa piti osoittaa Vanhan ja Uuden testamentin, Katekismuksen, luterilaisen teologian ja kirkkohistorian tuntemusta.

Lähetysseuran tukeman Inkerin kirkon perhetyön tavoitteena on kirkon ja seurakuntien perhetyön kehittäminen ja tukeminen. Työn painopisteenä on perhetyöntekijöiden koulutuksessa. Perhetyön kautta seurakuntia kannustetaan kehittämään toimintaansa enemmän perheiden tarpeita ajatellen. Venäjällä avioerot ovat yleisiä, samoin perheväkivalta. Perhetyö on osoittautunut tarpeelliseksi myös kirkon työntekijöiden perheiden tukemisessa. Natalja Antipova Rzevin seurakunnasta toimii perhetyön koordinaattorina ja hänen vastuullaan on seminaarien ja koulutusten suunnitteleminen ja järjestäminen sekä perhetyön kehittäminen kirkossa. Apuna hänellä on työryhmä, joka koostuu pariskunnista, jotka ovat käyneet kirkon koulutuksia ja tekevät sitoutuneesti kirkon perhetyötä. Erilaisten koulutusten tavoitteina on vahvistaa perheitä kirkon avioliittotyön kautta ja auttaa puolisoita ymmärtämään itseään ja toisiaan, helpottaa ristiriidoissa ja konfliktitilanteissa sekä tukea vanhempien ja lasten välisissä suhteissa.

Seurakunnissa järjestetään avioliittoseminaareja, perheleirejä ja vanhemmille suunnattuja lasten kasvatusseminaareja. Perhetyöntekijöiden koulutus pidetään Keltossa yhteistyössä Teologisen Instituutin kanssa. Osallistujat saavat kurssin kautta valmiudet toimia omissa seurakunnissa ja rovastikunnissa ja kehittää perhetyötä. Apuna koordinaattorilla on perhetyön tiimi. Perhetyöntekijäkurssi koostuu kuudesta opetusjaksosta. Marraskuun kurssin teema oli lasten kasvatus ja lapsen ja vanhempien välinen suhde. Olga Lebedeva Nishnij Novgorodista on ollut mukana perhetyön tiimissä jo kohta kymmenen vuotta. Koulutukseltaan hän on psykologi ja järjestää seurakunnissa kursseja erityisesti lasten kasvatuksesta ja seurustelu- ja avioliittokursseja. Olga toimi tämän jakson pääluennoitsijana. Neljän päivän opetusjaksossa käyttivät mm. Nicky ja Sila Leen ”kurssi vanhemmille” materiaalia joka on käännetty venäjäksi. Viides jakso pidettiin huhtikuussa. Natalja Antipov perhetyön koordinaattori ja kotoisin Rzevistä kertoo: Päätavoite tällä kurssilla oli tutustua alfakurssin avioliitto-materiaaliin jotta kurssilaiset osaisivat koulutuksen jälkeen käyttää kyseistä materiaalia avioliittokurssin järjestämisessä omissa seurakunnissa. Kurssilaiset saivat koko kokoelman omakseen koostuen cd levystä, opintokirjasta ja siihen kuuluvasta tehtävävihkosta ja opettajan kirjasta”.

6.5.2018 vihittiin Kelton kirkossa neljä uutta diakonia ja yksi katekeetta. Uudet palvelijat palvelee Kazanin seurakunnassa, Pskovin seurakunnassa, Svetogorskin seurakunnassa ja Moskovan seurakunnassa. Vihkiminen toimitti piispa Aarre kuukauppi ja avustajana pappina oli Kelton seurakunnan pappi ja Instituutin rehtori Ivan Laptev.

Terveiset ja kiitokset tukijoille:

Lämmin kiitos teille kaikille jotka olette mukana tukemassa tätä tärkeätä työtä Inkerin kirkossa. Rukousaiheiksi haluamme jättää piispa, keskuskanslian työntekijät ja seurakuntien papit. Rukoilemme lapsi- ja nuorisotyön osaston, vapaaehtoisten ja vastuunkantajien puolesta. Rukousaiheiksi haluamme jättää seurakunnat ja niiden toiminta. Rukoilemme seurakuntien perhetyön puolesta ja perhekoordinaattorin sekä hänen perheensä puolesta. Rukoilemme erityisesti lasten, nuorten ja perheiden puolesta, syrjäytyneiden, vammaisten ja sairaiden puolesta ja kirkon tavoittavan työn puolesta näiden ihmisten parissa.

Raportoija: Christina Heikkilä, kirkollisen työn koordinaattori Venäjällä

Raportti Medialähetys Sanansaattajat ry sääntömääräisestä syyskokouksesta

Hyvinkään seurakuntatalolle oli kokoontunut puolisensataa SANSAn jäsentä, seurakuntien edustajaa ja työn ystävää tekemään päätöksiä tuleviin vuosiin vaikuttavista asioista. Esityslistan tärkein päätöskokonaisuus näytti olevan hallituksen erovuoroisten jäsenten valinta. Valituiksi tulivat suljetun lippuäänestyksen pohjalta edelleen prof. Jarno Tepora (pj) ja BBA Mikko Hurskainen sekä uutena (entinen varajäsen) erityisopettaja Susanna Peltonen. Uudeksi varajäseneksi valittiin lääkäri Pirjo Immonen-Räihä. Hallituksessa jatkavat kirkkoherra Kari Eskelinen, koordin. Jyrki Pikkarainen ja tj Päivi Vuorimaa, sekä toisena varajäsenenä pastori Heikki Repo.

Valmistelutyöryhmän muut ehdokkaat olivat TK, trad. Topi Haarlaa ja TM Kati Lücke. Kaikki ehdokkaat olivat kokouksessa läsnä. Lisäksi heistä oli laadittu lyhyet kirjalliset esittelyt. Suullisiin esittelyihin oli varattu kokonainen tunti ennen varsinaista vuosikokousta.

Toimintasuunnitelman ja talousarvin 2019 laadintatapaa oli kehitetty siten, että niitä oli helppo vertailla keskenään. Toiminnanjohtaja Juha Auvinen esitteli toimintasuunnitelman vuodelle 2019. Hän nosti esille eri työalueiden pääkohdat ja kertoi toiminnassa tapahtuvista muutoksista. SANSA pyrkii esittelemään paikallisia työntekijöitä suomalaisille seurakunnille ja tekemään nimikkosopimuksia heidän tukemisekseen. Esimerkiksi SAT7 Parsin palveluksessa toimiva Parastoo Poortaheri (25 v.) on tulossa Suomeen seurakuntavierailulle syksyllä 2019. Hän on jo kahden suomalaisen seurakunnan nimikkolähetti. Lohjan seurakunnan on mahdollista kutsua hänet vierailulle esim. päiväkoteihin ja kouluihin useammaksi päiväksi (viikoksi?) kv. kumppanuustoiminnan johtaja Timo Reuhkalan kanssa käymäni keskustelun mukaan.

Hallintojohtaja Timo Lankinen esitteli talousarvioesityksen vuodelle 2019. Kuluvana vuonna on jo tasapainotettu taloutta noin 100.000 euron säästöin. Lisäksi tiedossa on noin 100.000 euron testamenttilahjoitus vuonna 2019. Näillä toimenpiteillä on tavoitteena pitää talous tasapainossa vuonna 2019.

Tällä hetkellä SANSAn jäseninä on 85 seurakuntaa ja sopimuksia on 177 seurakunnan kanssa. SANSAn haasteena on lisätä yhteisyötä seurakuntien kanssa sekä löytää lisää yksityisiä kuukausilahjoittajia. Erityisesti SANSAn työn laajuutta media (netti, radio ja tv) -työssä haluttiin tuoda enemmän esille Suomessa.

Vaikka päätettäviä asioita ei ollut paljon, kesti varsinainen syyskokous 3,5 tuntia. Tämä kertoo osaltaan, että puheenvuoroja oli paljon hallituksen jäsenten valinnassa ja ääntenlaskennan aikana kokous oli keskeytyneenä. Sain sen käsityksen, että enemmistä paikalla olleista on kuulunut SANSAn toimintaan hyvin pitkään. Myös eläkkeellä olevia SANSAn työntekijöitä oli paikalla. Keskustelin Itä-Euroopassa pitkään työskennelleen Korpiahon pariskunnan kanssa, jotka ovat valmiita vierailemaan Lohjan seurakunnassa.

Terveiset toi Lohjan seurakunnan edustajana kokouksessa ollut

Alli Brummer

Linkki Sansa:n sivustolle Sieltä löydät lisäa tietoa järjestön toiminnasta.

Medialähetys Sanansaattajien toiminnan esittelyfilmi

Syksyn kuulumisia Novosibirskistä

“Jotka kyynelin kylvävät, ne riemuiten korjaavat. Jotka itkien menevät kylvämään vakkaansa kantaen, ne riemuiten palaavat kotiin lyhteet sylissään.”
Ps. 126:5-6

Novosibirsk

Syksy on lähtenyt vauhdikkaasti käyntiin. Novosibirskin kesän avoimia ovia on jatkettu myös syksyllä. Aina kun sää on niin sallinut, ovat ovet olleet auki leikkipuistoon. Uusien ihmisten tavoittamista olemme myös jatkaneet uusilla seurakunnan työmuodoilla. Syksyn alussa ideoimme yhdessä paikallisten kanssa lastenkerhon nimeltä Суперкнига eli Superkirja tarkoittaen Raamattua. Kerhossa yhdessä katsomme lyhyen lastenohjelman nimeltä Superkirja. Tässä ohjelmassa seikkaillaan eri raamatuntapahtumien keskellä. Ohjelman jälkeen jutellaan ja tehdään tehtäviä aiheen äärellä. Kerhon avulla haluamme tavoittaa uusia lapsia, jotka asuvat lähellä kirkkoamme. Tässä on osittain onnistuttukin, mutta vielä on moni lapsi joutunut jäämään pois kerhosta, koska eivät ole saaneet vanhemmilta lupaa osallistumiseen. Seurakunnan avoimet ovet ja lastenkerhon mainostaminen aiheutti ihmetystä joissakin lähitalojen ihmisissä ja sen johdosta kirkolla on käynyt poliisi ja lähikoulun opettaja, jotka halusivat tietää, että mikä tällainen seurakunta ja kirkko oikein on. Kummatkin lähtivät kuitenkin hyvillä mielin pois. Mistään ei löytynyt moitittavaa.

Aikuisten englannin kielen ryhmä aloitti myös kokoontumisen perjantaisin Olga Ostaninan johdolla. Tämäkin ryhmä on tavoittanut muutaman uuden ihmisen.

Lapsityön kurssi

Syyskuun viimeisenä viikonloppuna kokoontui tänne hieno joukko lapsityöntekijöitä eri puolelta Siperiaa. Mari oli järjestänyt lapsityöntekijöille kurssin, jossa yhdessä saimme oppia uutta lapsityöstä Terhi ja Pentti Smedsin johdolla, jotka tulivat nimenomaan tätä kurssia varten Siperiaan koulutusmatkalle. Lapsityöntekijöille tärkeää olivat myös yhteiset hetket rukoillen, laulaen ja ajatuksia jakaen. Yhden kurssilaisen kommentti lähtiessä jäi erityisesti mieleen: ”Erilaista opetusmateriaalia ja askartelutarvikkeitakin on, kunhan olisi vain voimaa.” Koulutus viikonloppu antoi voimia ja virkisti. Rukoilemme, että Siperian lapsityöntekijät voisivat kokoontua joka vuosi yhteen. Jokainen heistä, tekee tärkeää työtä omalla paikallaan. Sitä työtä meidän tulee tukea.

Omskin kuulumisia

Markus on uskollisesti aina Omskiin ajaessa pysähtynyt Orlofkan kylään, jossa he ovat Valja Merzevan kanssa pitäneet lasten kerhoa. Näistä lapsista osa on tullut siihen ikään, että he ovat muuttaneet Omskiin opiskelemaan. Nyt näille nuorille Markus aloitti nuorten illat Omskin seurakunnassa yhdessä paikallisten pappien, Igorin ja Valerin kanssa. Lähettitoverimme Saara on myös käynyt nuorten iltoja pitämässä.

Lokakuun puolessa välissä Mari kävi pikaisesti Suomessa Hanna-siskon luona. Pyydämmekin nyt esirukousta Hannan terveydentilan puolesta. Hänellä on edessä iso leikkaus. Monenlaista syksy on pitänyt sisällään. Kiitos teille, jotka olette tukemassa työtämme, rukoukset ovat kannattaneet meitä läpi monien tilanteiden.

Siunausta sinulle!

Mari ja Markus

Bangladeshin koulutyön uutiskirje lokakuu 2018

Syksy on saapunut, ja on aika katsahtaa, miten kouluvuosi Kylväjän tukemissa kyläkouluissa on sujunut. Kiitos tuestasi.

Valitettavasti monsuunisateet eivät tulleet ajallaan. Runsaita sateita oli jo huhti-toukokuussa, jolloin on yleensä kuumaa ja vain ajoittain ukkosmyrskyjä sateineen. Raesade tavallista suurempine rakeineen aiheutti vahinkoa rakennuksille rikkoen ikkunoita ja peltikattoja. Työalueemme pohjoispuolella on tulvinut, kun taas parhaana riisin istutus- ja kasvuaikana satanut riittävästi. Vielä ei ole tiedossa, kuinka riisisadon käy. Kun Kylväjän työalueella on kärsitty vähistä sateista, Bangladeshin eteläosassa monet ovat menettäneet talonsa joen penkkojen murtumisen aiheuttamien tulvien ja niiden seurauksena syntyneen eroosion takia.

Bangladeshin yleinen poliittinen tilanne on ollut suhteellisen rauhallinen satunnaisia lakkoja lukuun ottamatta. Levottomuuksien mahdollisuus lisääntyy vuodenvaihteessa järjestettävien parlamenttivaalien johdosta. Kansainvälinen uutiskynnys ylittyi, kun tuhansia opiskelijoita kokoontui kaduille kontrolloimaan liikennettä ja tarkistamaan autonkuljettajien papereita. He vaativat liikenneturvallisuuden parantamista erään opiskelijan kuoltua suojatiellä bussin yliajamana. Liikehdintään arvellaan liittyvän joidenkin poliittisten tahojen ohjausta. Tilanne on saatu hallintaan hallituksen pakkotoimin.

Koulutyöstä vastaava Motilal Murmu raportoi heinäkuussa: ”Elämme nyt makeaa kautta (sweet month), kun monenlaisia hedelmiä on saatavilla. Kuumasta kaudesta huolimatta ihmiset ovat tyytyväisiä ja tulevat toimeen. Pahoja myrskyjä ei ole ollut. Kyläyhteisökoulujen oppilaat ovat iloinneet, kun ovat loman aikana voineet olla kotonaan ja vierailla myös sukulaistensa luona. Joillakin oppilaista on ollut vesirokkoa, mikä on yleistä tähän aikaan vuodesta. Koulutyö on sujunut hyvin. Arki sujuu normaalisti ilman suurempia ongelmia. Koulujen lukuvuosi alkoi tammikuussa, joten nyt olemme tekemässä puolivuotisraporttia. Koulujen tulokset olivat hyviä ja valtaosa, noin 80 % oppilaista osallistui puolivuotiskokeisiin. Myös käsitöitä on opeteltu ahkerasti. Biswanath niminen nuori mies hoitaa edelleen käsitöiden ohjauksen. Jokaisessa koulussa on tuntityönä opetusta hoitava henkilö.”

Puolivuotisraportissa kerrotaan, että 26.3 Bangladeshin itsenäisyyspäivänä on pidetty erilaisia leikkipohjaisia kilpailuja koululaisille koulun kentällä. Kyläläiset tulevat aina katsomaan kisoja runsain määrin. Lajeihin kuuluu muun muassa pussijuoksu. Palkinnot ovat arkikäyttöön sopivia: 205 oppilasta sai ruokalautasen ja 92 mukin. Kaikkiaan koululaisia oli kesäkuussa lähes 280.

Lähes puolissa maailman kouluista ei ole käytettävissä riittävästi puhdasta juomavettä tai wc-tiloja eikä niissä ole mahdollisuuksia huolehtia käsihygieniasta. Tilanne aiheuttaa terveysriskin miljoonille lapsille, toteaa Maailman terveysjärjestö WHO. Tällaiset perusasiat ovat osa tasokasta oppimisympäristöä.

Kylväjän tukemat koulut ovat paikalliseen tasoon nähden keskitasoa tai parempia. Jokaisessa on kaivo, joista saa puhdasta juomavettä, ja myös vessat on rakennettu. Koulun oven edessä on käsienpesuvati ja oppilaita opetetaan aloittamaan koulupäivä käsien pesulla.

Bangladesh on nousemassa YK:n luokituksissa vähiten kehittyneiden maiden joukosta kehittyväksi maaksi vuonna 2024, kertoo Maailma.net -sivusto. Bangladesh on ensimmäistä kertaa täyttänyt ehdot, jotka YK on asettanut luokituksen nostolle. Ehtoihin kuuluu, että henkeä kohden laskettu kansantuote on vähintään 1 230 dollaria, ja Bangladesh pääsi 1 274 dollariin (dollari on 0,8 euroa). Tekstiili- ja muu vienti sekä ulkomailla työskentelevien rahalähetykset ovat pitäneet Bangladeshin talouskasvun keskimäärin yli kuudessa prosentissa kymmenen viime vuoden ajan. Pahimmillaan 45 prosentissa laukannut inflaatio on painettu 5–6 prosenttiin. Vuonna 1971 tapahtuneen itsenäistymisen jälkeen ruuantuotanto on kolminkertaistunut. Parhaisiin saavutuksiin kuuluvat miltei kaikkien lasten saaminen koulutien alkuun ja ravitsemustason kohentaminen. Myös lapsikuolleisuutta ja aikuisten lukutaidottomuutta on vähennetty merkittävästi.

Hanketyön kautta voidaan kuluvanakin vuonna parantaa maaseudun köyhimpien ihmisten ja erityisesti naisten ja lasten elinoloja. Kehitysyhteistyön kautta voimme toteuttaa kokonaisvaltaista lähetystyötä osoittamalla Kristuksen rakkautta yhteisöjen elinolosuhteiden kohentamiseen ja kestävään kehitykseen tähtäävän palvelun kautta. Lisäksi yksityisten kummien tuella ylläpidetään Uzirpurissa alakouluikäisten lasten asuntolaa, jossa on 52 lasta. Rukoillaan yhteiskuntarauhan puolesta, jotta työ ja maan kehittyminen voi jatkua.

Herra, sinä ajat köyhän asiaa, sinä hankit oikeutta onnettomalle, minä tiedän sen. Oikeamieliset kiittävät sinun nimeäsi, rehelliset saavat asua lähelläsi.
Ps. 140:13-14

Kiitos, kun olette mahdollistamassa näiden ihmisten elinolojen parantumisen koulutuksen kautta.

Lämpimin terveisin uutisten kokoaja Aili Maria Manninen

Lisätietoja ja materiaalia Bangladeshin työstä löytyy ja päivittyy kotisivuille.

Terveiset syyskuun alun Etiopiasta

Elämme vielä keskellä sadekautta, vaikka sateiden pitäisi pikku hiljaa jo loppua. Tästä ei toistaiseksi ole ollut merkkiä ja olemme asiaa ihmetelleet yhdessä paikallisten kanssa.

Viime kirjeessä pyysimme esirukousta Tanian työluvan puolesta. Kiitos teille rukouksista ja kiitos ennen kaikkea Taivaan Isälle, että Tania sai työluvan. Kuten niin usein aiemminkin, sen saaminen oli hankalaa. Lopulta Tania sai sen kaksi päivää ennen hänen veljensä häitä, jonne pääsimme onnellisesti lähtemään. Tämä oli meille suuri helpotus monellakin tapaa. Nyt voidaan yhdessä miettiä viimeisen vuoden työtehtävät vapautunein mielin.

Lasten koulut alkoivat kaksi viikkoa sitten ja siihen he ovat olleet tyytyväisiä. Syynä toki oli myös kavereiden näkeminen. Nyt arki taas tuntuu tutummalta, kun elämä menee lasten harrastusten ja kavereiden ympärillä.

Mikalla oli elokuussa yksi diakoniakoulutus Ambossa ja koulutus oli oikein onnistunut. Tämäkin kerta osoitti sen tarpeen, joka seurakunnilla on oman diakoniatyön kehittämiseen. Toisaalta he myös tekevät paljon sellaista, jota ei varsinaisesti dokumentoida, mutta joka on aivan upeata lähimmäisestä välittämisestä. Samalla diakoniatyö on saanut olla evankeliumin väline esimerkiksi muslimien parissa ja joka on aukaissut heidän sydämiään elävän Jumalan puoleen.

Syyskuussa pidämme lähetyksen syyskokouksen ja samalla pohdimme tämän kentän tulevaisuutta. Minkälaisia järjestelyjä olisi hyvä tehdä ajatellen sitä, että me palaamme Suomeen pian, jolloin monet lähetyksen asiat jäävät kahden-kolmen lähetin harteille heidän omien töidensä ohessa. Tähän tarvitsemme yhteistä viisautta.

Kirjeen lopussa haluamme sanoa jotain myös tulevaisuudestamme. Meille on ajankohtaista, että saisimme myytyä kerrostaloasuntomme Lahdessa, jotta voisimme alkaa sen jälkeen etsiä uutta asuntoa Joensuusta, jonne olemme muuttamassa.

Muutto Suomeen on meille kaikille erittäin iso muutos, samoin kuin muutto Joensuuhun, joka on meille uusi kaupunki.

Olisimme kiitollisia, jos muistaisitte erityisesti meitä asuntoasian puolesta.

Toivomme teille kaikille oikein hyvää ja siunattua syksyä.

T:Mika, Tania, Noah, Mateo, Natanael,Naomi ja Eden

Minä kohotan katseeni vuoria kohti

Huay Khab 28.7.2018

Den nappaa salan poikkipuusta kiinni ja nostaa itsensä kevyesti maasta. Pian hän kävelee lankun päällä katonrajassa. Neljä muuta Lua-miestä häärivät heinäkaton ylä- ja alapuolella kiinnittäen sinne pitkiä suojamuoveja. Alapuolella kylmällä ja märällä betonilattialla Thaimaan luterilaisen kirkon tuore piispa Amnuay antaa ohjeita välillä thaiksi ja luaksi. Ulkona tihkusade ei laannu. Viidakko ympärillämme herää eloon illan laskeutuessa ja kaskaat alkavat päristää korvia huumaavasti. On sunnuntai, toinen päivä maanvyörymän jälkeen.

”Pitäisi hakea lisää muovialustoja ja hyttysverkkoja, ehditäänkö vielä?” , kysyy Pääng, yksi kirkon evankelistoista. Heitän repun selkääni ja lähden Päängin mukaan etsimään läheisestä kyläkaupasta lisätarvikkeita. Katariina jää kristittyjen yhdessä perustaman evakuointikeskukseen työntekijätiimin tueksi. Työtä riittää, sillä seuraavana päivänä keskukseen on määrä majoittaa sata ihmistä kolmen kuukauden ajaksi.

Pohjois-Thaimaassa viikkoja jatkuneet sateet ovat aiheuttaneet maanvyörymiä eri puolilla Naanin maakuntaa. Perjantaina 28.7. aamuhämärässä Huay Khabin kylän yläpuolelta irtosi tonneittain maa-ainesta, joka vyöryi yli kuudenkymmenen kodin päälle. Kahdeksan ihmistä kuoli ja 257 ihmistä menetti kotinsa.

Aika on elää ja aika kuolla

Maanantaina, jolloin pakolaisten on määrä saapua keskukseen, järjestetään buddhalaisten ja kristittyjen yhteiset hautajaiset Huay Khabin kylän lähellä. Evankelista Pim nappaa Katariinan moponsa kyytiin ja kaasuttaa sadetakki vipattaen kohti hautajaisaukiota. Monet miehistä hyppäävät avolavalle. Mustia takkeja, sadeviittoja ja erivärisiä kumisaappaita.

Isolla aukiolla on satoja ihmisiä. Sumuharsot liikkuvat hiljaa viidakon ja vuorten välissä. Sade yltyy taas ja pian koko kenttä punaista mutavelliä. Kahdeksan valkoista puuarkkua odottavat puupinojen päällä. ”Saatu, saatu – aamen, aamen”, buddhalaisten ja kristittyjen rukoukset loppuvat. Kosteassa ilmassa haisee bensa. Ilotulitteitteiden paukahdukset ja hautajaisroviot syttyvät rätisten. Musta savu nousee tummansiniselle taivaalle.

”Monille Lua-kansan ihmisille hautajaiset voivat olla traumaattinen kokemus. Jos arkku ei syty palamaan oikein tai jotain muuta menee pieleen - se voi olla huono enne. Henki palaa häiritsemään omaisia”, Pim kertoo meille. Kirkon työntekijöille tämä tietää lisää töitä, kotikäyntejä, rohkaisua, rukousta ja apua.

Toivoa

Hautajaisten jälkeen palaamme evakuointikeskukseen. Pimin mies Den ja muut vapaaehtoiset ovat saaneet katon suojattua. Vesi ei tule enää salaan sisään. Paljon muuta vielä puuttuu. Haemme monta kertaa eri paikoista hygieniatarvikkeita, alustoja, naisten alusvatteita, lastenvaatteita ja lääkkeitä.

Lopulta pakolaiset saapuvat armeijan kuorma-autoissa. Yhtäkkiä paikka kuhisee elämää ja perheet kantavat kassejaan ja reppujaan salan sisälle. Lapset eivät osaa olla niin hämmentyneitä kuin aikuiset. Pian he leikkivät yhdessä ja ilmapiiriin tulee toivoa ja iloa. Jotkut aikuisista ovat niin shokissa, etteivät osaa toimia mitenkään. He istuvat vaiti eivätkä tee mitään. Osa iäkkäämmistä makaa vain paikoillaan. Muutaman naisen kasvoilla loistaa hymy, kun pääsevät suihkuun ensimmäisen kerran katastrofin jälkeen. Yksi perhe kertoo meille pelänneensä menettävänsä kaikki säästöt. Mies oli uhmannut armeijan asettamaa kieltoa ja palannut takaisin taloonsa pelastamaan rahapussin. Rahapussissa oli 200 bahtia eli noin viisi euroa.

Seuraavana päivänä meillä on yhteinen palaveri kirkon työntekijätiimin kanssa. Puhumme siitä, miten Lähetysseura voisi parhaalla mahdollisella tavalla tukea kriisin jäkihoidossa. Katariina tähdentää, että monille traumatisoituneille on luotava mahdollisuuksia kertoa kokemuksistaan ja sen aiheuttamista tunteista. Heidän kärsimystään ei saa ohittaa tai mitätöidä. Mietimme yhdessä myös sitä, miten asiaa käsitellään lasten kanssa.

Tämä nuorista työntekijöistä koostuva tiimi on joutunut kovaan paikkaan. Heidän tehtävänään on nyt kantaa ristiä, joka on painava ja vaikeasti selkään sopiva. Hätään ja kärsimykseen ei ole helppoja vastauksia. Ennen lähtöämme sovimme vielä, että kaikkien mopot huolletaan kuntoon. Halaamme ja teemme wai-tervehdykset. Paluumatkalla olo on raskas ja väsynyt. Mutta ei toivoton. Se johtuu näistä nuorista, jotka hyppäävät taas mopon selkään.

Matkalaulu

Minä kohotan katseeni vuoria kohti.
Mistä saisin avun?
Minä saan avun Herralta, häneltä,
joka on luonut taivaan ja maan.
Herra ei anna sinun jalkasi horjua,
väsymättä hän varjelee.
Ei hän väsy, ei hän nuku,
hän on Israelin turva.
Hän on suojaava varjo, hän on vartijasi,
hän ei väisty viereltäsi.
Päivällä ei aurinko vahingoita sinua
eikä kuunvalo yöllä.
Herra varjelee sinut kaikelta pahalta,
hän suojelee koko elämäsi.
Herra varjelee kaikki sinun askeleesi,
sinun lähtösi ja tulosi nyt ja aina.

Psalmi 121

Kiitos, että tuet työtä ilon, rauhan ja oikeudenmukaisuuden puolesta.

Katariina ja Tero