Bangladeshin työn uutiskirje, marraskuu 2020

Koronavirus saavutti Bangladeshin maaliskuussa. Ensimmäisen kuolemantapauksen jälkeen hallitus sulki kahdeksi kuukaudeksi liikenteen, oppilaitokset, tehtaat ja kaikki palvelut, paitsi ruoka- ja lääkemyynnin. Lähes 170 miljoonan asukkaan maassa fyysisen etäisyyden pitäminen on useimmille mahdotonta. Tartuntojen pelossa ei mm. kotiapulaisia tai päivätyöläisiä vaikkapa pelloille tai tietöihin uskalleta palkata, siksi tilanteen takia jo muutenkin haavoittuvassa asemassa olevat köyhät kärsivät eniten.

Elintarvikkeiden hinnat ovat kohonneet nopeasti. Paikallisen sanomalehden (Daily Star 30.10) mukaan erityisesti vaikeus saada karkeaa, edullisempaa riisiä ja sen hinnan lähes kaksinkertaistuminen kurjistaa muutenkin kädestä suuhun elävien vähävaraisten asemaa. Hyvinä satovuosina riisin suhteen omavarainen maa joutunee nyt tuomaan satoja tonneja riisiä – jonka hinta on noussut naapurimaissakin. Kaikkien koulujen sulkeminen jatkuu 14.11.20 saakka. Hallitus kuitenkin harkitsee rajoitettua oppilaitosten avaamista, jotta pari miljoonaa nuorta voisi osallistua kymppiluokan tutkintoon (SSC), sekä 1,3 miljoonaa luokan 12 tutkintoon (HSC) alkuvuonna 2021. Lehden mukaan koronakuolemia on noin 6000 ja sairastuneita yli 400 000. Ymmärrettävästi kehittyvän maan oloissa vain pieni osa sairastuneista voidaan testata. Vaikka olisi varallisuuttakin, niin testeihin ei ehkä pääse rajoitetun kapasiteetin vuoksi. Sairauksien aiheuttamien kuolinsyiden selvittäminen on ylipäätään harvinaista, kun hautaaminenkin on hoidettava nopeasti. On havaittavissa myös ’koronaväsymystä’, osa oirehtivista ei edes halua hakeutua tutkimuksiin.

LAMB sairaalan vammaisten lasten kuntoutuskeskuksesta vastannut Kylväjän lähetti Christina Harald kuvasi keväistä tilannetta seuraavasti: Yhteiskunta pysäytettiin. Kaikki koulut ja yliopistot suljettiin, samoin konttorit, kotimaan bussit, junat ja lentokoneet, sekä tehtaita. Kun kaikki suljettiin niin nopeasti, pandemia eteni alussa hitaasti. Yhteiskuntaa alettiin avata uudestaan 31.5, minkä seurauksena virus levisi nopeammin. Pandemia on vaikuttanut monella tavalla sen lisäksi, että ihmisiä on sairastunut ja kuollut. Monet menettivät tulonsa, kun yhteiskunta suljettiin, ja monet kärsivät nälästä. Sekä hallitus että eri avustusjärjestöt ovat jakaneet ruokapaketteja köyhille perheille. Pandemia on aiheuttanut suuria taloudellisia tappioita myös pitemmällä tähtäimellä. Bangladesh on maailmanlaajuisesti toiseksi suurin vaatevalmistaja, noin 4 miljoonaa naista on työllistynyt vaatealalla. Kun Euroopan maat ja USA suljettiin pandemian takia, vaatemyynti laski rajusti. Monet suurista tekstiiliketjuista katkaisivat sopimuksensa Bangladeshin kanssa, minkä vuoksi tekstiilityöntekijät eivät saaneet palkkaa työstä, jonka he olivat jo tehneet. Suuret vaateketjut Euroopassa ja USA:ssa myyvät nyt vanhoja varastojaan alennuksella eikä uusia tilauksia tehdä, siksi tekstiilitehtaita on jouduttu sulkemaan ja monet ovat jääneet työttömiksi. Viime vuosina monet avustusjärjestöt ovat järjestäneet naisille koneompelukursseja, jonka läpikäymisen jälkeen useimmat ovat saaneet työtä tekstiiliteollisuudesta. On vaikea sanoa kannattaako tämän tyyppinen koulutus tulevaisuudessa. Lähes 20% Bangladeshin asukkaista elää köyhyydessä ennestään, ja dhakalaisen tutkimusorganisaatio SANEMin arvion mukaan lisäksi noin 20% väestöstä voi päätyä köyhyyteen pandemian takia.

Tilanteen takia myös suomalaisten seurakuntien tuella ylläpidetyt kolme kyläkoulua ovat suljettuina, samoin alakouluikäisten lasten asuntola Uzirpurissa. Asuntolan toimitiloille onkin suunnitteilla uudenlaista käyttöä, lähinnä vähäosaisten lasten päivätoimintana.

BLM-F:n hanketyö

Myös Kylväjän paikallisen yhteistyöjärjestö BLM-F:n toiminta on rajoitusten takia ollut varsin rajoittunutta. Suomen Ulkoministeriön rahoittama hanke Ruokaturvaa kyläyhteisövoimalla parantaa ruokaturvaa ja ehkäisee aliravitsemusta terveyskasvatuksen, ravitsemusneuvonnan ja lasten painon seurannan kautta.Keskeisiin toimintoihin kuuluu säästöryhmien ja osuuskuntien muodostaminen ja niiden vahvistaminen köyhimmissä yhteisöissä. Koronan takia kursseja on voitu pitää hyvin vähän, mutta kyläyhteisöjen jäsenet ovat aiemmin kursseilla ruokaturvan ylläpitoa opittuaan kasvattaneet vihanneksia ym. ja hoitavat siipikarjaa sekä vuohia. Tämä on helpottanut pandemian aikana heidän perheitään.

Saara Bengtsson kertoo: Olimme ennen poikkeustilaa Naogaonissa viimeistelemässä BLM-F-järjestön uusia hankehakemuksia Suomen Ulkoministeriölle. Niissä oli todella kova työ. Aikaisempien ja meneillään olevien hankkeiden hyvien tulosten näkeminen motivoi jatkamaan. Meillä on kiitollinen mieli siitä, että niillä tuhansilla naisilla ja heidän perheillään, jotka ovat mukana ruokaturvahankkeessamme, on aikaisempaa paremmat valmiudet selvitä tästä vaikeasta ajasta. Heillä on näiden omien ruokalähteiden lisäksi säästöjä, joita voivat käyttää vaikeassa tilanteessa. BLM-F tuntee hyvin maaseudun ihmisten ja kylien tilanteen, joissa hankkeemme toimii. Koska hankkeen toiminta jouduttiin keskeyttämään ja rajoittamaan, Suomen Ulkoministeriö myönsi luvan käyttää hankerahoja ruoka-avun antamiseen heikoimmassa asemassa oleville. Haavoittuvimpia ovat aliravitut lapset, vammaiset, odottavat äidit, lesket ja vanhusväestö, ja nimenomaan heille avustuksia jaettiin. Rukoilkaa, että BLM-F-järjestö voisi jatkossakin tehdä tärkeää hanketyötä ja köyhimpien ihmisten puolesta tässä vaikeassa tilanteessa. Päivätyöläiset maaseudulla ja kaupungeissa ovat riippuvaisia jokapäiväisestä työstä. Heillä ei ole paljoa ruokaa tai rahaa säästössä, ja he elävät kädestä suuhun ja siksi rajoitukset vaikuttavat näiden perheiden toimeentuloon välittömästi.

Yksi koronan aiheuttaman työkatkon takia apua vastaanottaneista, Bimola Robidas (37v) kertoo jalkojensa halvaantuneen viime vuonna ja nyt hän yrittää kuntoutua. Hänen miehensä on päivätyöläinen, eikä töitä nyt ole nyt tarjolla kuten ennen koronaa. Oma talopaikka heillä on. Perheessä on kaksi lasta. Bimola on kiitollinen saamastaan ruoka-avusta, jolla perhe selviää muutaman viikon.

Terveys- ja turvallisuushanke on omarahoitteinen ja lisää BLM-F:n työalueella kyläyhteisöjen turvallisuutta ja hätävalmiutta muun muassa ensiapukursseja järjestämällä ja kylälääkäreitä ja äitiysneuvojia kouluttaen.

Eräs BLM-F:n toimistotyöntekijä kirjoittaa: ”Voimme hyvin Jumalan armosta. Kristittyinä me uskomme, että Hän suojelee meitä ristin varjossa. Jonain päivänä meidän ystävämme poistuvat luotamme, mutta Jumala ei koskaan unohda meitä, ei edes kuoleman jälkeen.” Tämänhetkisen tiedon mukaan hankkeen työntekijät, samoin kuin Kylväjän tukeman ELCB kirkon seurakuntalaiset, ovat pysyneet terveinä. Kylväjän lähetit Saara ja Tomas Bengtsson sekä Christina Harald ovat kotimaassa.

Luonnon katastrofit toistuvat vuosittain ainakin jossain osassa Bangladeshia. Koska Bengalin lahti on Intian valtamerellä kuin pussinpohjukka, myrskyt siellä ovat kohtalokkaita. Keväällä pari miljoonaa ihmistä evakuoitiin syklonin uhatessa. Monikaan ei kuollut. Sen sijaan lukuisat maan eteläosan asukkaat menettivät kotinsa, kalastusveneensä ja -varusteensa ja suuressa osassa maata tuulen ja sateen piiskauksessa myös hedelmäviljelykset vahingoittuivat. Monin paikoin monsuunisateet aiheuttivat pahoja tulvia. Osassa Kylväjän työaluetta runsaat sateet nostattivat vasta syyskuussa tulvan, joka ei kestänyt kauan eikä siten ehtinyt aiheuttaa suuria vahinkoja.

Ulkoministeriö myönsi Bangladeshiin vuosille 2021–24 hanketukea, joka kohdentuu erityisesti naisten ja tyttöjen aseman ja oikeuksien vahvistamiseen sekä koulutuksen, toimivan yhteiskunnan ja demokratian edistämiseen. Kylväjän uudet hankkeet rakentuvat pitkäaikaiselle yhteistyölle BLM-F:n kanssa. Yhteistyökumppanin voimaannuttaminen, varustaminen ja omistajuus ovat tärkeitä. Elinoloja kehittämällä edistämme kestävää kehitystä. Käynnistyvä hanke tukee vammaisten ja nuorten naisten lisääntymisterveyttä, kertoo Kylväjän johtava hankekoordinaattori Eeva. Hän jatkaa: ”Tarvetta riittää, sillä Bangladeshissa peräti 59 prosenttia naisista avioituu alle 18-vuotiaina. Lisäksi naiset kokevat häirintää ja sukupuoleen kohdistuvaa syrjintää. Hankkeen tavoitteena onkin auttaa naisia löytämään oma ääni ja oivaltaa omat oikeudet. Nainenkin voi opiskella ja käydä töissä ilman pelkoa väkivallasta tai häirinnästä. Toivon pilkahduksia syntyy, kun hankkeen työntekijät ja siihen osallistuvat löytävät unelmansa ja ottavat pieniä askelia niitä kohti”.

Kylväjä on toteuttanut Aasiassa vuodesta 1979 lähtien Suomen valtion kehitysyhteistyövaroin hankkeita, panostaen terveydenhuoltoon, opettamiseen ja kouluttamiseen sekä tulonhankintaan. Työ on yhteistyötä köyhien ihmisten kanssa – mukaan lukien etniset vähemmistöryhmät, naiset ja lapset, erityisesti vammaiset naiset ja lapset. Teemme työtä siellä, missä tarve on suurin ja alueilla, minne muut eivät mene. Rukoilemme hankkeiden hyödynsaajien kuuluvien puolesta, että he oivaltaisivat olevansa Jumalan luomia, arvokkaita ihmisiä, sekä hankkeiden työntekijöille viisautta, iloa ja voimia työhönsä.

”…. joka palvelee, palvelkoon voimalla, jonka Jumala antaa, jotta Jumala tulisi kaikessa kirkastetuksi Jeesuksen Kristuksen kautta.” 1 Piet. 4:11

Uutiskirjeen kokosi Aili Maria Manninen

Materiaalia Bangladeshin työstä kotisivuilla.
https://www.kylvaja.fi/tyomme/bangladesh2
ja
https://www.kylvaja.fi/tyomme/kehitysyhteistyo/

Bangladeshin monet kasvot kirja antaa lukijalle monipuolisen kuvan elämästä ja työn taustoista.
YouTubessa on paljon mielenkiintoisia videoita Bangladeshista FLOMkehy-kanavalla