Meillä on jo neljä kuukautta takana uuden elämänvaiheen opettelua ja Afrikan kodin rakentamista. Haasteita on riittänyt lupa-asioiden ja sopimuksien kanssa. Hankalinta oli sähkön kanssa, jota jouduimme odottamaan lähes kaksi kuukautta, mutta nyt kaikki on kunnossa ja voimme keskittyä normaaliin arkeen. Väliaikaiset henkilökortit eli oleskeluluvankin saimme ja seuraavan kerran asioimme viranomaisten kanssa vasta tammikuussa.
Vaula: minulla on vielä kielikoulua loppuvuoden paikallisen opettajan kanssa, mutta työtkin olen jo saanut aloitettua. Fatickissa sijaitsevassa naistenkeskuksessa olen käynyt tapaamassa naistenkeskuksen ja naistenliikkeen johtajia. Olemme myös tehneet Jaakon kanssa seurakuntavierailuja sunnuntaisin osallistumalla messuun. Yhden messun jälkeen minut kutsuttiin naisten piiriin seuraamaan heidän kokoontumistaan. Tuolit aseteltiin auringon paahteelta suojaa antavan puun ympärille ja iloisen puheen sorinan ja naurun jälkeen hiljennyttiin raamatun lukemiseen ja rukoiluun. Tämän jälkeen naiset halusivat esitellä itsensä minulle ja kertoa naistenliikkeestä ja sen aktiviteeteista. Valmistimme vielä yhdessä saippuaa, jonka myynnistä saatu tuotto menee seurakunnalle.
Naisilla on täällä monissa seurakunnissa todella tärkeä merkitys varainhankinnassa ja yhdessä alamme heidän kanssaan miettimään uusia tapoja tätä toteuttaa. Yhtenä ajatuksenani on tehdä myytäviä tuotteita kierrätysmateriaaleista. Kierrätys ja kestävä kehitys ovat minulle henkilökohtaisesti hyvin tärkeitä asioita, joten toivottavasti pääsemme pian näitä toteuttamaan. Messujen jälkeen meidät on välillä kutsuttu syömään yhdessä paikallista herkkua hirssi couscousia erilaisten kasvisten kanssa. Ruoka tarjoillaan isosta yhteisestä astiasta ja syödään joko sormin tai lusikalla. Astian keskellä on usein kanaa tai kalaa, välillä myös lihaa ja kaiken kruunaa ihana sipulikastike. Valitettavan usein hirssi korvataan ravintoköyhällä riisillä, koska hirssin valmistaminen on työläämpää ja puunuijilla jauhaminen todella raskasta. Yhdessä seurakunnassa oli
jauhomyllyjä, joita vuokrattiin kyläläisille ja siitä saatiin rahaa seurakunnan toiminnan tukemiseen. Tästä hyötyvät siis kaikki ja toiveissa olisi, että niitä saadaan hankittua muihinkin seurakuntiin. Jotkut seurakunnat saivat tuloja vuokraamalla myymälätiloja ja asuntoja. Keinot ovat siis monet ja useimmissa seurakunnissa oli todella tarkkaan mietittyjä suunnitelmia omavaraisuuden saavuttamiseksi. Tästä on hyvä jatkaa.
Nyt on kuumin kausi menossa ja vaikka lämpötilat nousevat paljon yli kolmenkymmenen kosteus tuo omia haasteita, mutta yllättävän hyvin olemme lämpöön sopeutuneet. Kun lämpötila joskus laskee 28 asteeseen tekee jo mieli vetää päälleen pitkähihaista. Kun saavuimme kesäkuun lopussa oli kuivin aika ja eläimien ruoka todella vähissä ja luonto kovin karun näköinen, mutta kun sateet alkoivat ihana vihreys muutti maisemat jo
parissa viikossa. Sadekausi alkoi tänä vuonna myöhässä ja vaikka sateita on paikoin saatu jopa runsaasti, on vielä pelko, ettei hirssi ehdi kaikkialla kypsyä ajoissa. Maapähkinäsadon kanssa joudutaan myöskin vielä jännittämään.
Jaska: olen työssäni läntisen Afrikan aluepäällikkönä päässyt heti tutustumaan
Senegalin kumppanimme Senegalin Luterilaisen kirkon sekä Ranskassa olevan Marhaba-keskuksen toimintaan. Olen väliaikaisesti myös kirkollisen työn koordinaattori, ja vaikka yhdistelmä on kohtalaisen työntäyteinen, on hyvä oppia tuo Suomen Lähetysseuralle hyvin tärkeä osa-alue, jota seurakunnat tukevat. Näitä projekteja on niin pyhäkoulutoiminnan kehittämisessä, naistentyön ja kummilasten tukemisessa kuin pappien opiskelustipendeissä ja kirkon omavaraisuuden lisäämisessä. Olemme mukana myös pulaarinkielisen Raamatun kääntämistyössä. Raamatun lukeminen omalla äidinkielellä on hyvin tärkeä asia. Toimintaamme on myös Mauritaniassa ja Ranskassa. Olen kasvanut valtavasti teologianopintojeni rinnalla kohti parin vuoden päästä tulevaa pappeutta. Olen päässyt keskustelemaan lukuisten pappien ja evankelistojen kanssa ja minut on kutsuttu viikon evankelioimismatkalle marraskuun alussa, alueille, joilla ei ole vielä kuultu Jeesuksesta.
Pidin ensimmäisen saarnani viime sunnuntaina kun sain kunnian avata uuden kirkon Gambiassa. Saarnani perustui
Johanneksen evankeliumiin (10:22-30) ja perustin sen niihin lampaisiin, jotka eivät kuulu Jeesuksen laumaan. Muistutin kaikkia siitä, että meidät kaikki on lähetetty evankelioimaan, laittamaan käyntiin se prosessi, josta Pyhä Henki jatkaa ja joka voi päättyä ennemmin tai myöhemmin (tai ei koskaan) tilanteeseen, jolloin ei-uskossa oleva ottaa vastaan Jeesuksen, meidän vapahtajamme. Siteerasin myös itseeni suuren vaikutuksen tehnyttä
Roomalaiskirjettä (10:13-15) mikä kertoo siitä miten ja miksi minusta on tullut lähetystyöntekijä. Kannattaa lukea se.
Kun tätä kirjoitan, olen Monroviassa Luterilaisen Maailmanliiton ”Wake the Giant”- kokouksessa. Projektin tarkoituksena on ottaa luterilaisissa seurakunnissa käyttöön Yhdistyneiden Kansakuntien lanseeraamista 16 Kestävän kehityksen tavoitteesta käyttöön viisi. Seurakunnat ovat jo vuosia toimineet kestävällä tavalla, mutta haluavat tuoda toiminnan esiin YK:n tavoitteiden kautta. Kuulette meistä seuraavan kerran Joulutervehdyksessä ja saatte ensi vuoden alussa ns. Aluepäällikön tervehdyksen, jossa kerron kuluneesta vuodesta.
Que Dieu Vous Bénisse et Garde!
Eli Jumala teitä siunatkoon ja varjelkoon!
Vaula Veirala, vaula.veirala@felm.org
Jaakko Nuutila, jaakko.nuutila@felm.org.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti